Suuryritykset pilkkovat hoidon mahdollisimman tehokkaiksi suoritteiksi, mikä sopii heikosti tavoitteeseen yksilöllisestä elämästä.
Suurten hoivakotiyritysten markkinalogiikassa haetaan taloudellista tehokkuutta eli mahdollisimman paljon suoritteita mahdollisimman pienillä resursseilla. Tällä taas tavoitellaan hyvää tuottoa omistajille.
Mutta mikä on hoivan tavoite, kysyy Helsingin yliopiston sosiaalityön apulaisprofessori Minna Zechner.
– Se on hyvä arki. Sairauden tai heikkouden vuoksi hoivaa tarvitsevaa autetaan suoriutumaan esimerkiksi pukeutumisesta, syömisestä ja peseytymisestä.
– Lisäksi tavoitteena on, että asiakas voi elää omannäköistään elämää. Jos hän haluaa lukea kirjaa yömyöhään ja syödä aamiaisen kello 12, sen pitäisi onnistua.
Yksilölliseen elämään soveltuu Zechnerin mukaan huonosti se, että joku kilpailuttaa asumisen kolmen vuoden välein.
– Sinut voidaan esimerkiksi siirtää toiseen asumisyksikköön. Sellainen muutos ei ole kauhean hyvä, sillä ihmiset haluavat turvallisuutta ja tuttuutta.
Tutkija ymmärtää, että julkiset varat halutaan käyttää tehokkaasti, mutta hoiva ei ole standarditavaraa.
– Vaikka olemme samanikäisiä ja meillä on samoja sairauksia, ovat kunkin tarpeet erilaisia.
Zechner puhuu markkinaistamisesta, joka alkoi 1990-luvun lakimuutoksista. Silloin järjestämis- ja tuottamísvastuu erotettiin.
Aiemmin pääasiassa kunnat ja jotkut järjestöt tuottivat palvelut. 1990-luvulta lähtien perustettiin paljon pieniä yksityisiä hoitokoteja, mutta samalla laki mahdollisti hoivajättien tulon Suomeen.
– Eivät yritykset ole pahoja, mutta niiden tehtävä on tuottaa rahaa. Nyt on nähty, mihin se pahimmillaan johtaa.
– Vanhukset eivät ole aina saaneet tarpeeksi ruokaa eikä oikeita tai riittävästi lääkkeitä. Vanhus voi jäädä pitkäksi aikaa likaisiin vaippoihin.
– Keskittyminen perustarpeisiin ja hengissä pitämiseen ei riitä, on tavoiteltava ihmisarvoista ja hyvää elämää.
Zechnerin mukaan hoivamarkkinoiden kehityksen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä päättäjille.
Nyt kansainväliset hoivajätit irtisanovat sopimuksia ja vaativat lisää rahaa.
– Voidaan tietysti päättää, ettei tähän haluta mennä. Norjassa on jo perustettu työryhmä pohtimaan, miten markkinatoimijoista hoivan tuotannossa päästään eroon.