Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Amis vai lukio? Tällainen koulutus vähentää tehokkaimmin poikien tekemiä rikoksia

Tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutus antoi erityisesti taitoja ja asennetta.

Matalasti koulutetut ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Tämä fakta on yleisesti tiedossa, mutta Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen lähti kuusi vuotta sitten kolmen tutkijan kanssa tutkimaan toisen asteen koulutuksen vaikutusta nuorten miesten rikolliseen käyttäytymiseen.

Tutkimuksen mukaan toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää nuorisorikollisuutta, erityisesti pojilla.

– Koulussa oleminen vähentää poikien riskiä tehdä rikoksia. Vaikutus näkyy vielä monta vuotta peruskoulun jälkeen, Virtanen toteaa.

Koulutukseen pääsy vähensi vielä viisi vuotta toisen asteen koulutuksen aloittamisen jälkeen riskiä tehdä rikoksia ja tulla tuomituksi käräjäoikeudessa.

Toisen asteen opintoihin osallistuminen näytti antavan pojille taitoja tai muuttavan asennetta tavalla, joka vähensi rikollista käyttäytymistä aikana, jolloin rikoksen riski on muuten korkea.

Tutkimusaineistossa oli mukana vuosina 1996–2003 peruskoulun päättäneet pojat, joita oli yhteensä 240 000.

Lost boys? Secondary education and crime hyväksyttiin joulukuussa julkaistavaksi tiedelehtien Journal of Public Economics -palvelussa.

Tutkimuksessa tutkittiin kolmea asiaa: pääsikö nuori peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen. Toisena tutkittiin, onko opiskelupaikalla eli lukiolla tai ammatillisella oppilaitoksella vaikutusta tuloksiin ja kolmantena koulutuksen laadun ja koulukavereiden merkitystä.

Vain yhdellä näistä oli merkitystä.

– Sillä ei niinkään ole merkitystä millaisia koulukaverit ovat tai koulutuksen laatu ja sisältö. Kyse on siitä, että nuoret ovat jossakin koulutuksessa.

Tutkimuksessa käytettiin käräjäoikeuden tuomioita Suomessa vuosilta 1995–2013, Tilastokeskuksen tietoja sekä toisen asteen koulutuksen pääsyrajoja. Tiedot saatiin käyttöön anonyymeinä.

– Pojat, jotka täpärästi pääsivät toisen asteen kouluun, tuomittiin yli 30 prosenttia harvemmin kymmenen vuoden kuluessa käräjäoikeudessa kuin pojat, jotka jäivät täpärästi ulkopuolelle.

Tilannetta tarkasteltiin ennen oppivelvollisuusiän nostamista. Vuonna 2021 ikää nostettiin 18 vuoteen.

Entä jos nuori päätyy opiskelemaan alalle, jolle ei olisi halunnut. Auttaako pakko vähentämään nuorisorikollisuutta?

– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että myös pakko on vähentänyt rikoksentekotodennäköisyyttä. Sanoisin että meillä on varsin hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että nuoret täytyy laittaa kouluun. Se parantaa työmarkkinoilla pärjäämistä sekä vähentää nuorisorikollisuutta.

Virtasen lisäksi tutkimusryhmään kuului professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta, professori Kristiina Huttunen Aalto yliopistosta ja tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.