Santahaminassa aloittanut Nadiifo Omer meni armeijaan tasa-arvosta.
Helsinkiläistä Nadiifo Omeria, 22, on vaikeaa saada kiinni. Sitten tulee viesti: Viikonloppuna sopii. Silloin on tiedossa lyhyt vapaa.
Omerin kiireet johtuvat tammikuussa alkaneesta varusmieskoulutuksesta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa.
– Pääosin on ollut mukavaa, välillä uuvuttavaa. Koko ajan on siisteystarkastuksia ja oppitunteja. Ei ole omaa aikaa eikä yksityisyyttä, Omer kertaa alokasajan ensiajatuksiaan.
Huumorilla kuulemma selviää.
– Se on ehkä parhain juttu. Ja joukkuehenki.
Omer on syntyjään helsinkiläinen, suomalais-somalialainen, ex-muslimi ja uskonnottomuuden sekä tasa-arvon puolesta puhuva aktivisti.
Ajatus armeijasta virisi jo lapsena. Aikuisiän kynnyksellä päällimmäinen ajatus Omerilla oli maanpuolustuksen lisäksi tasa-arvo. Velvoitteen armeijasta tulisi koskea kaikkia.
– Halusin mennä armeijaan, koska ei ole hyväksyttävää, että valtio määrittää ihmisryhmille velvoitteita sen perusteella mitä sukupuolta, ihonväriä tai kansallisuutta on.
Se tuntui tosi vapauttavalta.
– Ketään ei pitäisi pakottaa armeijaan, mutta niin kauan kuin tämä velvoite on olemassa, sen tulisi koskea kaikkia. Myös minua.
Armeija oli konservatiivisessa yhteisössä kasvaneelle Omerille myös periaatteellinen juttu.
Alokasaikana on virinnyt myös ajatus aliupseerikoulutuksesta, jossa kiinnostaa muun muassa itsensä haastaminen.
Omer on vaikuttaja ja sosiaalisen median käyttäjä, joka on tehnyt somepostauksia myös armeijasta aktiivisesti Twitteriin. Päivien tunnelmat vaihtelevat.
– Tänään oli kyllä HELVETIN rankka päivä. Otan osaa kaikkien miesten puolesta, jotka pakotetaan tänne. Ensimmäinen hajoaminen oli lähellä, Omer twiittasi ensimmäisellä viikolla.
– Alokasjakson ekasta tentistä täydet pisteet, hän tiedotti myöhemmin.
Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeiden mukaan armeija-ajasta saa kertoa tunnelmia, mutta sijainti- tai muita paikkatietoja ei operaatioturvallisuuden vuoksi saa julkaista.
Omer käy Twitterissä paljon keskustelua myös naisten oikeuksista, uskonnonvapaudesta ja rasismista. 22-vuotiaan oma tie ei aina ole ollut helppo. Muslimitaustainen Omer julkaisi ensimmäisen kuvan itsestään ilman huivia lomamatkallaan kaksoissiskonsa kanssa Lontoossa vuonna 2019.
– Se tuntui tosi vapauttavalta. Ajattelin, että tässä mä nyt olen ja tämä on ihan normaalia. Jos joku loukkaantuu kuvasta, se on hänen omassa mielessään. Enemmistöä ei kiinnosta, mitä pääni päällä on.
Julkisesti Omer ajattelee jättäneensä islamin vuonna 2020.
– Se oli todella rankka prosessi. Aloin aiemmin pikkuhiljaa ymmärtää, että tämä ei ole ok, mutta islam tulee aina olemaan osa minua.
Omer oli miettinyt uskonasioita jo paljon ennen päätöksen tekemistä. Jokaisen täytyisi voida uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta.
– Koin yhteisössä itseni ulkopuoliseksi. Kutsun islamin jättämiseksi sitä hetkeä, kun myönsin asian itselleni.
Suurin epäkohta Omerin mielestä islamissa ovat naisten oikeudet.
– Uskonyhteisöissä sukupuoliroolit ovat todella vahvat. Sanotaan, että miehet ovat naisten esimiehiä. Kuitenkin minulle hoettiin, että ihmiset ovat Jumalan edessä tasa-arvoisia, mutta eiväthän ne silloin ole.
Omer on saanut islamin jättämisestä paljon kannustavia viestejä eri puolilta maailmaa. Kannustusta on tullut myös muslimitaustaisilta ihmisiltä.
– Se tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Tunne on erilaista kun tiedän minkälaisia tunteita he ovat käyneet läpi.
Tarkennus 7.2. kello 7.50: Tarkennettu kuvatekstiä ja asuinpaikkaa.