"Erittäin väsynyt kaksosten äiti."
Näin kertoi kaupungin kotipalvelu tehdessään alkukartoitusta helsinkiläisen Sanna Kranjcin, 34, tilanteesta.
Elettiin syyskuuta 2021 ja Kranjcin kaksostytöt olivat kolmen kuukauden ikäisiä. Hän oli juuri jäänyt päiviksi yksin hoitovastuuseen, kun mies oli palannut töihin ja anoppi kotimaahansa Sloveniaan.
– Olin varmaan aikamoinen näky, Kranjc naurahtaa.
Kotipalvelu oli kaksosvauvojen äidille pelastus. Hoitaja vei vauvat pari kertaa viikossa vaunulenkille, jolloin Kranjcilla oli 2,5 tuntia omaa aikaa.
– Jos oli huono yö, katsoin vain kelloa, että koska he tulevat, että pääsee lepäämään.
Kotipalvelu on perheiden subjektiivinen oikeus, jos sosiaalihuoltolain kriteerit täyttyvät. Yksi näistä kriteereistä on se, että lapsia syntyy kerralla useampi.
Palvelua saaneista perheistä suurin osa on siihen tyytyväisiä, selviää Monimuotoiset perheet -verkoston tuoreesta kyselystä.
Kyselyssä nousi kuitenkin esiin myös huolestuttavia merkkejä, sanoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.
– Tieto siitä, että yli kolmasosalla saatu kotipalvelu vastasi tarpeeseen kohtalaisesti tai huonosti, olisi nyt otettava tarkasteluun ja kehittämisen kohteeksi hyvinvointialueilla.
Kyselyn perusteella näyttäisi myös siltä, että kotipalvelun yksittäisten käyntikertojen pituudet ovat lyhentyneet verrattuna Kuluttajaliiton vuonna 2015 tekemän kyselyn tuloksiin.
– Jos vanhempi on toivonut levähdystaukoa, se ei välttämättä toteudu, jos käynti on kovin lyhyt, Kumpula sanoo.
Aiemmin sosiaalityötä tehnyt Kumpula ihmettelee, miksi kotipalvelua ei voitaisi tarjota niin paljon kuin perhe tarvitsee. Se vähentäisi kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta.
Perheet hakevat apua kotipalvelusta yleisimmin juuri siitä syystä kuin Sanna Kranjckin: väsymyksen takia.
Hinnat ovat nousseet tosi monelle perheelle.
Sanna Kranjc
Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyssä väsymyksen mainitsi peräti 68 prosenttia vastanneista, kun luku Kuluttajaliiton vuonna 2015 tekemässä kyselyssä oli 50 prosenttia.
– Vaikka tutkimukset eivät ole täysin yhteismitallisia, 18 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa on merkittävä nousu, Ulla Kumpula toteaa.
Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan suomalaiset kuuluvat maailman väsyneimpien vanhempien joukkoon. 42 maasta vain muutamassa vanhemmilla oli enemmän loppuunpalamista kuin Suomessa.
Tutkimuksessa löytyi yhteys vanhempien loppuunpalamisen ja kulttuurin yksilökeskeisyyden välillä.
– Onhan Suomessa vähän sellainen kulttuuri, että itse pitäisi pärjätä. Jos lapsi alkaa bussissa itkeä, Suomessa vanhemmalla hiki nousee, että pitää saada tilanne rauhoittumaan, etteivät muut häiriinny. Jossain muussa maassa voisi koko bussillinen alkaa miettiä, miten tilanne rauhoitetaan, Kumpula pohtii.
Sanna Kranjcin väsymys johtui pitkälti univelasta.
– Öisin aina tunnin kahden välein toinen herätti. Nyt he nukkuvat pääosin täysiä öitä.
Kotipalvelun loppuarviointiin Kranjc vielä kirjoitti, että kaksoset heräävät kuusi kertaa yössä.
Yöheräilyn lisäksi kaksosissa on kuormittanut tuplatyö.
– Kun laitat toiselle vaipat, vaippa ei siinä automaattisesti vaihdu toiselle.
Arki helpottui, kun keskosina syntyneet tytöt oppivat syömään rinnasta eikä heitä tarvinnut enää pulloruokkia vuorotellen.
Öisin vauvat saivat nukkua omaan tahtiinsa. Päivisin Kranjceille oli kuitenkin tärkeää pitää tytöt päivisin samassa rytmissä: kun toinen heräsi, toinenkin herätettiin.
– Tämä oli tosi tärkeää, että oli joku hengähdystauko niinäkin päivinä, kun kotipalvelu ei käynyt.
Jaksamista tuki kotipalvelun lisäksi myös se, että Kranjc ei jäänyt kotiin surkuttelemaan väsymystään. Hän kävi lasten kanssa leikkipuistossa ja perhekerhoissa – ja jopa perusti uuden perhekerhon yhdessä ystävänsä kanssa. Näistä löytyi tärkeää vertaistukea.
Lapsiystävällisissä paikoissa löytyy aina myös toinen käsipari pitelemään taaperoita.
– Esikoisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa käydä eri paikoissa, koska jos hän juoksi jonnekin, pystyi aina juoksemaan perään. Mutta kun lapsia on kaksi ja he haluavat juosta eri suuntiin, ihan joka paikkaan ei voi heidän kanssaan mennä.
Kranjc mainitsee hankalaksi esimerkiksi kauppakeskus Triplan leikkihuoneen, jossa on ovi auki käytävälle.
Kotipalvelussa huono puoli oli Sanna Krancjin mukaan hinta. Palvelua piti kalliina myös 10 prosenttia kaikista Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyyn vastanneista.
– Hinnat ovat nousseet tosi monelle perheelle, Kranjc sanoo.
Koska Kranjcien saama palvelu katsottiin väliaikaiseksi, hinta jäi 10 euroon käynniltä. Jos perheen palveluntarve olisi katsottu jatkuvaksi, hinta olisi määräytynyt tulojen mukaan ja he olisivat joutuneet maksamaan noin kolminkertaisen hinnan.
– Kun tämä kuitenkin on tarveperusteinen ja tärkeä palvelu, sen pitäisi olla kohtuuhintaista. Ei tarvitse olla kovin hyvätuloinen, että palvelu on jo samanhintaista kuin vastaava yksityinen palvelu. Puhumattakaan MLL:n palveluista, jotka ovat helposti jo halvempia, Kranjc kritisoi.
Kotipalveluun ollaan Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyn perusteella melko tyytyväisiä: noin kolme viidestä piti palvelua riittävänä.
Monikkovanhemmista 43 prosenttia kuitenkin näki, että palvelu loppui liian aikaisin, se ei vastannut sisällöltään tarpeita tai sitä olisi tarvittu eri vuorokauden aikaan.
Monikkoperheistä lähes joka neljäs (24 prosenttia) mainitsi, että kotipalvelua ei ollut heidän kunnassaan tarjolla esimerkiksi illalla tai viikonloppuna.
Kranjceille oli tarjolla myös joustoa: käynti voitiin siirtää aamupäivästä illemmaksi esimerkiksi silloin, kun mies oli töissä ja esikoisen piti päästä uimakouluun.
– Siinäkin oli kuitenkin peruste, että puoliso oli töissä. Kun joskus mainitsin, että puolisoni on jollain viikolla lomalla kotipalvelukäynti peruttiin, koska "tätä ei ole tarkoitettu siihen, että vietät puolisosi kanssa pari tuntia". Se oli minusta vähän outoa.
Kun Sanna Krandjc viime syyskuussa palasi työhönsä viestintä- ja markkinointipäällikkönä, hänen puolisonsa oli vielä pari kuukautta kotona kaksosten kanssa. Nyt kaksoset ovat päiväkodissa ja esikoinen koulussa.
– Pahimmasta väsymyksestä oli silloin jo päästy ohi. Se, että sai työn kautta lisää muutakin elämää kuin lapsiperhe-elämää, oli kiva juttu.
Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyyn vastasi 664 vanhempaa ympäri Suomea syyskuussa 2022. Kaikilla vastaajilla oli alle 18-vuotias lapsi. Monikkoperheitä oli vastaajista 36 prosenttia. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi konsulttiyhtiö Innolink.