Myyrmäkeläisellä Rahim Aylla, 47, on maatalouden taloustieteen yliopistokoulutus Turkista. Hän muutti Suomeen 2014 ja seuraavana vuonna hän kävi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen työharjoitteluineen.
Ay on suorittanut muun muassa elintarvikealan perustutkinnon ja valmistunut leipuri-kondiittoriksi.
Hänellä on hygieniapassi ja ensiaputaidot. Ay puhuu suomea ja on saanut Suomen kansalaisuuden 2020, mutta töitä hän ei saa.
– Olen hakenut neljää työpaikkaa kuukaudessa niin kuin työttömän kuuluu. Vuoden aikana 48 hakemusta ja olen päässyt kolmeen haastatteluun, Ay kertaa.
Työpaikkaa perheenisä, jonka kolmas tytär syntyy piakkoin, ei ole saanut. Hänen vaimonsa on kampaaja.
Ay on ollut myös useissa työharjoitteluissa kahviloissa ja ravintoloissa, joihin harjoittelupaikan saakin helposti.
– Ne ovat menneet hyvin, mutta kun haen työpaikkaa, en saa sitä.
Työnantajilta on tullut palautetta, että hänellä pitäisi olla enemmän kokemusta – työkokemus Turkista ei riitä työnantajille. Hänelle on myös mainittu, että kielitaidon pitäisi olla parempi. Ay on opiskellut suomea Eiran aikuislukiossa maahanmuuttajien kursseilla.
Ay pohtii, että varsinkin kahvila-alalle naisten on helpompi päästä. Miehiä näkeekin harvemmin kahvilatöissä. Hän on myös miettinyt nimensä muuttamista suomenkieliseksi.
– En ole laiska, minulla on luottotiedot kunnossa, olen positiivinen, ystävällinen...
Ay miettii myös, kelpaavatko maahanmuuttajat vain kuljetus-, siivous- ja rakennustöihin.
Ay ei aio luovuttaa. Hän kiittelee, että työvalmentaja on ollut hänelle ”tosi tärkeä”. Hän on saanut neuvoja, joilla jatkaa työnhakua.
Mieluimmin Ay työskentelisi koulutuksensa mukaisissa töissä maatalousinsinöörinä, johon kuului Turkissa muun muassa tuotekehitystä, konsultointia ja asiakaspalvelua. Työt kotimaassa päättyivät, kun hän tauolla puhui isänsä kanssa puhelimessa äidinkieltään kurdia. Sitä ei esimies sulattanut, ja hänet irtisanottiin.
Aylla on Turkista monenlaista työkemusta yli 20 vuoden ajalta, mutta maataloustöitäkään ei ole Suomesta helppo saada. Hän haki kasvihuoneelle Turkuun ja Vaasaan, mutta töitä ei herunut.
Ay aikoo seuraavaksi pyrkiä toistamiseen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan kasvintuotantotieteiden maisteriohjelmaan. Viime vuonna hän jäi niukasti ulos. Kun opinnot päättyisivät parin vuoden kuluttua, hän haluaisi perustaa oman yrityksen. Silloin hän ainakin saisi töitä.
Vieraskielisten työllistymisongelmat tunnistetaan, mutta syyt ovat moninaisia. Vantaan elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa harmittelee Ayn tilannetta, mutta voi pohtia työllistymisen vaikeuksia vain yleisellä tasolla.
Usein palkkauksen esteeksi mainitaan riittämätön kielitaito. Viljamaa sanoo, että joillain aloilla onkin ymmärrettävää turvasyistä vaatia erittäin hyvää suomen taitoa. Mutta läheskään kaikissa töissä se ei ole välttämätöntä. Näissä työpaikoissa työnantajat voisivat Viljamaan mielestä höllentää kielivaatimuksia.
Se, ettei palkata muunkielistä työntekijää, ei ole Viljamaan mukaan välttämättä tiedostettu valinta.
– Osalla yrittäjistä voi olla uskalluksen puutetta.
Viljamaa haastaakin työnantajat rekrytoimaan rohkeammin varsinkin työntekijäpulasta kärsivillä aloilla.
– Rekrytointi on tuskaista eikä tulijoita ole jonoksi asti, joten voisiko tulla enemmän vastaan. Hyödyntää palkkatukea ja oppisopimusta kielitaidon sekä osaamisen kehittämiseksi niin, että palkkaaminen olisi mahdollista.
2
