Matalissa pahvilaatikoissa on kuluneita ja parhaat päivänsä nähneitä Kalevala-koruja. Halikon käätyjä ja korvakoruja, Lumikukkia, Hannunvaakunoita ja Aarrekäätyjä.
Ne ovat ihmisten Kalevala Korun tehtaalle lähettämiä käytettyjä koruja. Tehtaalla ne kunnostetaan, minkä jälkeen korut myydään käytettyinä.
Yritys aloitti kunnostettujen hopea- ja pronssikorujen myynnin tehtaanmyymälässä vuoden 2022 alussa. Nykyään käytettyjä koruja myydään myös yrityksen verkkokaupassa ja Helsingin keskustan myymälässä.
Käytettyjä koruja tulee tehtaalle keskimäärin noin kymmenen päivässä. Hannu Toivonen
Yrityksen design- ja vastuullisuusjohtaja Maria Uunila kertoo, että toimintamalli on otettu hyvin vastaan. Päivittäin tehtaan postilaatikkoon tipahtaa keskimäärin noin kymmenkunta korulähetystä.
Eniten tehtaalle tulee Uunilan mukaan luonnollisesti myydyimpiä malleja, mutta toisinaan paketissa on vanhoja ”arkiston aarteita”.
– Postissa on tullut myös 1940- ja -50-luvuilla valmistettuja koruja. Ne myydään heti eteenpäin, kertoo tehtaan työnjohtaja Mika Laakso.
Lähetettävät korut voivat olla kuluneita, mutta rikkinäisistä ei hyvitetä. Lähettäjä saa korustaan vastineeksi Kalevala Korun lahjakortin.
Jokaiselle mallille ei ole omaa hintaa, vaan se määräytyy pääosin muun muassa materiaalin ja koon mukaan. Hyvitykset vaihtelevat viidestä eurosta satoihin.
Laakso sanoo, että myös vahingoittuneita koruja saa lähettää, ne päätyvät kierrätysmetalleiksi.
Tehtaalla käytetyt korut ensimmäiseksi lajitellaan. Hopeiset ja pronssiset erilleen. Isot omaan paikkaansa.
Osa koruista voidaan käsitellä koneellisesti, toiset vaativat käsityötä. Esimerkiksi isoja kiviä sisältäviä koruja ei voida puhdistaa ja hioa koneessa, koska kiviin voi tulla naarmuja tai ne voivat haljeta.
Koruista otetaan ketjut ja koukut pois. Niille on oma käsittelynsä.
Tehtaan työnjohtaja Mika Laakso tarkastelee hiomarummussa olevia koruja. Hannu Toivonen
Automaattikäsittelyssä korut laitetaan hiontarumpuun, jossa on pieniä keraamisia kappaleita. Tärisevä laite puhdistaa ja kiillottaa korut.
Osa koruista kaipaa käsityötä. Kultaseppä Kimmo Räisänen, 57, kertoo, että joidenkin korujen kuviot voivat vaurioitua rumpuhionnassa. Osa taas ei puhdistu kunnolla.
– Käsityönä saa paremmin, Räisänen sanoo
Räisänen laittaa hiontalaikan pyörimään. Ensin hän hioo Halikon pronssista korvakorua karkealla laikalla ja vahalla. Sitten hienommilla.
Kääntelee korua pyörivää laikkaa vasten. Pian koru alkaa olla alkuperäisen pronssikorun värinen.
Räisänen puhdistaa ja kiillottaa hiomakoneella pronssista Halikon korvakorua. Hannu Toivonen
Hionnassa käytetty korvakoru puhdistetaan ja kiillotetaan. Oikealla käsitelty koru. Hannu Toivonen
Räisänen on työskennellyt Kalevala Korulla lähes 30 vuotta. Hän on ehtinyt työskennellä useissa eri tehtävissä. Tehnyt ja korjannut koruja sekä toiminut raaka-ainetyöntekijänä. Nykyään hän on myös valimon varatyöntekijä.
Aikoinaan, yli kymmenen vuotta sitten kokeneemmat kultasepät opettivat hänelle, miten työ kannattaa tehdä. Esimerkiksi Halikon käädyssä voi olla 5–6 erilaista palloa.
– Jokainen pallo pitää hioa eri tekniikalla. He opettivat, mistä suunnasta ja miten koru hiotaan ja miten kuvioita pystytään korostamaan.
Kiillotuksen jälkeen pronssikoru pestään. Räisänen ottaa kauhaan pesuvettä ja harjaa korun hammasharjalla. Lopuksi hän kuivaa korun valkoiseen pyyhkeeseen.
– Siinä se on. Lakkausta vaille valmis.
Hionnan jälkeen Räisänen pesee korun hammasharjalla. Hannu Toivonen
Räisänen poistaa puhaltimella veden korun sisältä. Hannu Toivonen
Pronssikorujen lakkaus tehdään automatisoidussa linjastossa. Siinä niihin saadaan kestävä pinta.
Lopuksi koruihin liitetään puhdistetut ja pintakäsitellyt ketjut ja uudet koukut. Sitten ne tarkastetaan. Sen jälkeen ne ovat valmiita myytäviksi.
Pronssikorut lakataan automaattisessa linjastossa. Lakkauksessa koruun tulee kestävä pinta. Hannu Toivonen
Kunnostettu Halikon pronssinen korvakoru vasemmalla. Vieressä kunnostamaton. Hannu Toivonen
Uunila kertoo, että erityisesti nuoret ovat olleet kiinnostuneita kunnostettujen korujen ostamisesta. Taustalla on ihmisten halua muuttaa kulutustaan ympäristön kannalta kestävämmäksi.
Lahjaksi ostetaan kuitenkin edelleen selvästi eniten uusia koruja, Uunila sanoo.
– Olemme huomanneet kiinnostuksen kasvua myös käytettyjen korujen ostamisessa lahjaksi.