Vaalikoneiden merkitys nykyvaaleissa on suuri. Tilastokeskus laski vuonna 2019, että puolet äänestäjistä olisi käyttänyt vaalikonetta päätöksensä apuna.
Helsingin yliopiston politiikan tutkija Veikko Isotalo sanoo, että suomalaiset ovat innokkaimpia vaalikoneiden käyttäjiä hollantilaisten ohella.
– Siihen vaikuttaa haastava vaalijärjestelmämme, jossa valitaan sekä puolue sekä ehdokas sen sisältä.
Isotalon mukaan vaalikoneen suositus koetaan keskimäärin hieman vahvemmaksi kuin jos oma perhe tai kaverit suosittaisivat ehdokasta.
Noin 60 prosenttia suomalaisäänestäjistä kertoo äänestävänsä ensisijaisesti puoluetta ja 30–40 prosenttia ehdokasta.
– Vaalikone voi vahvistaa olemassaolevaa ajatusta tai heikentää sitä, tai sitten se ei vaikuta mitenkään. Riippuu onko jo vahva puoluepreferenssi olemassa vai oletko niin sanotusti tyhjä taulu.
Vaalikoneissa on usein sekä arvo-, että asiakysymyksiä, niin myös Helsingin Uutisten tiistaina auenneessa koneessa.
– Arvokysymyksissä on se hyvä puoli, että niissä pääsee kiinni politiikan tavoitteeseen ja lopputilaan. Asiakysymykset taas käsittelevät enemmän niitä keinoja, joilla tavoitteisiin päästään, Isotalo toteaa.
Arvokysymykset ovat hyviä siksikin, että tulevan vaalikauden tapahtumia on mahdoton ennustaa, mutta arvot ohjaavat päätöksenteon suuntaa.
– Ei kukaan olisi neljä vuotta sitten osannut olettaa, että Nato-hakemus realisoituu tällä vaalikaudella tai että korona leviää.
Vaalikoneiden tekijöillä on myös valtaa, muistuttaa Isotalo.
– Jos esimerkiksi kysymykset painottavat enemmän maahanmuuttoa kuin vaikka taloutta, niin annetut suosituksetkin pohjautuvat enemmän maahanmuuttoon profiloituviin puolueisiin, tutkija selventää.
Politiikan tutkimuskentällä on erimielisyyttä siitä, millainen algoritmi koneiden taustalla olisi paras.
– Jos 5:n asteikolla äänestäjä on osittain samaa mieltä vaikkapa aborttikysymyksestä ja yksi ehdokas on asiassa neutraali ja toinen täysin samaa mieltä, niin kumman vaalikone katsoo olevan äänestäjää lähempänä? Molemmat ovat perinteisen laskutavan mukaan yhtä kaukana.
Isotalon mukaan tällaisissa arvokysymyksissä täysin samaa mieltä oleva ehdokas voi linkittyä arvoiltaan enemmän osittain samaa mieltä olevaan äänestäjään kuin neutraali ehdokas.
Ehdokkaat voivat periaatteessa käyttää vaalikonevastauksissaan kahta erilaista strategiaa. Joko erottautua puolueestaan tai pyrkiä vastauksissaan mahdollisimman lähelle puolueen linjaa.
– Tutkimuksen mukaan mitä kauempana olet puolueesi arvoista sitä vähemmän saat ääniä.
Yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen.
– Vasemmistopuolueilla äänestäjille ei ole merkitystä, oletko vähän oikeistolaisempi kuin keskimäärin muut puolueessa, mutta jos oikeistopuolueessa olet paljon oikeistolaisempi, sillä on negatiivinen vaikutus. Samoin jos konservatiivipuolueissa olet selvästi muita liberaalimpi, silläkin on negatiivinen vaikutus.
Vaalikoneet lisäävät äänestysintoa etenkin nuoremmissa ikäluokissa, sillä ne tuovat helpon tavan löytää ehdokkaita. Viime eduskuntavaaleissa alle 30-vuotiaista 52 prosenttia kertoi, että vaalikoneen käyttö lisäsi kiinnostusta äänestää.
Kaikista ikäryhmistä vaalikoneisiin luotti 54 prosenttia vastaajista. Peräti 67 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneet kertovat hyvin ehdokkaiden arvoista.