Kaikkia keinoja eriytymisen ehkäisemiseksi on voitava käyttää, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari.
Helsinkiläisisä on huolissaan painotetun opetuksen tulevaisuudesta. Viime viikolla julkisuuteen levisi, että kaupunki sulauttaisi painotuksia opiskelevat tavallisiin luokkiin.
Yksi perheen kolmesta lapsesta käy musiikkiluokkaa Vuosaaressa.
– Kyseinen koulu on lähikoulumme, ja lapsi haki luokalle, koska oli kiinnostunut musiikista ja itse halusi sinne. Hän ei soita mitään instrumenttia vapaa-ajalla, mutta on koulun kautta voinut osallistua esimerkiksi ryhmäsoittotunneille.
Isää kummastuttaa painotettujen luokkien ympärillä käyty keskustelu, jossa musiikki-, kieli ja liikuntaluokat on leimattu elitistisiksi.
– Me olemme tavallisia duunareita, kuten moni muukin täällä Vuosaaressa. Olen aamulla töissä ennen kuutta, siitä on elitismi aika kaukana, hän tuhahtaa.
Onko sillä sitten eroa, annetaanko painotettua opetusta osana tavallisia yleisopetuksen luokkia, vai omana luokkanaan?
Isä pohtii asiaa ryhmäytymisen ja yhteishengen kautta. Lisäksi hän toteaa, että musiikkiluokalla on esimerkiksi yhteisiin esiintymisiin pystynyt valmistautumaan joustavasti koulupäivien aikana.
– Ehkä se musiikki ei tavallisella luokalla ihan niin paljon kuitenkaan painottuisi.
Eriytymisen näkökulmasta isä toteaa, että painotetuille luokille on varsin helppoa ainakin hänen kokemuksensa mukaan päästä, eikä tarvitse olla aktiiviharrastaja, oma innostus riittää.
Hänen mukaansa muita kuin kantasuomalaisia on hänen lapsensa painotetulla luokalla noin kolmannes.
– Ylipäänsä Vuosaaressa on laaja kirjo eri taustoista tulevia ihmisiä ja se näkyy totta kai myös kouluissa, hän kuittaa.
Isä kertoo, että perheessä korostetaan koulunkäynnin tärkeyttä. He ovat olleet tyytyväisiä omaan lähikouluun.
– Tietysti jos on luokka, jossa on häiriöitä, niin samalla siinä viedään se oppimisrauha ja -mahdollisuus muiltakin. Kasvatus tässä asiassa lähtee kodeista.
Apulaispormestari Nasima Razmyarin (sd.) mukaan keskustelu asiassa on lähtenyt laukalle ja siihen liittyy väärinymmärryksiä.
– Painotettua opetusta ei olla lakkauttamassa, eikä edes vähentämässä. Se on osa koulua ja koulutusta jatkossakin, Razmyar paaluttaa.
– Mutta samaan aikaan on laajasti tutkimusta siitä, että luokkamuotoisena toteutetulla painotetulla opetusta on selkeä vaikutus koulujen sisäiseen segregaatioon ja oppimistuloksiin.
Uusin tutkimus on valmistunut Helsingin yliopistossa, ja tuloksia esiteltiin kasvatus- ja koulutuslautakunnan iltakoulussa hiljattain.
Razmyar sanoi jo aiemmin Helsingin Uutisissa, että eriytymistä tulee ehkäistä kaikin keinoin.
– Jos tutkimus tukee luokkamuotoisuuden purkamista ja sen myönteistä vaikutusta oppimistulosten ja yhdenvertaisuuden parantamiseen, niin kyllä on päättäjien vastuulla arvioida koko käytössä olevaa keinovalikoimaa.
Razmyaria selvästi närästää tapa, jolla esimerkiksi kokoomus on ottanut asiaan kantaa, jopa pormestari Juhana Vartiaisen suulla.
– Vaalit ovat lähellä ja on selkeää, että poliitikot hyvinkin epämiellyttävällä tavalla lietsovat pelkoa radikaalista muutoksesta, vaikka siitä ei ole kysymys.
– Lähinnä kaupungille on esitelty malleja, miten painotetun opetuksen voisi toteuttaa, ja tästä se vuoropuhelu ja työ vasta alkaa. Mitään ei ole vielä päätetty.
Julkisuudessa on pelätty muun muassa oppimisrauhan heikkenevän, jos perusopetuksen ja painotetun luokat yhdistetään.
– Minusta on surullista se tapa, jolla aikuiset puhuvat lapsista. Kyllä pitää omaa perspektiiviä pystyä laajentamaan, Razmyar huomauttaa.
Hän ei näe, etteikö painotettua opetusta voisi yhtä hyvin toteuttaa osana tavallista luokkaa, ja näin osassa Helsingin kouluissa jo toimitaankin rehtorin linjauksesta.
– Totta kai lahjakkuuksia saa ja pitää tukea vaikkapa musiikissa ja urheilussa. Mutta koulutusjärjestelmä ei voi olla lajittelukeino ilman että sille on oikeudenmukaisia perusteita. Me voimme tukea luovuutta ja lahjakkuuksia ilman, että lähdetään luomaan jakoa oppilaiden välille.
Onko sitten pelkona, että perheet muuttavat entistä hanakammin tiettyjen koulujen perusteella, tai jopa pois Helsingistä?
– Tällaistakin viestiä tulee ja sen todennäköisyys on tutkittava. Ei ole tarkoitus entisestään segregoittaa tai että muutetaan painotuksen perässä, ja vaikutusten kokonaisuutta täytyy tietenkin tarkkailla. Mutta enemmän lapsia keskenään sekoittava tapa, ja se, että painotettu opetus kohdentuu mahdollisimman monelle taustasta riippumatta, on nyt tavoitteena.
