"Stop töhryille -kampanja oli karmeaa aikaa" – Paavo Arhinmäen kaipaama graffitiseinä avattiin Pasilaan, lisää on luvassa

Vaikka Suvilahdesta poistui viime vuonna yksi kaupungin tunnetuimmista luvallisista graffitiseinistä, uusia tulee tilalle.

Uudet seinät rakennetaan Jätkäsaareen ja Hernesaareen, kertoo Helsingin kaupungin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Samuli Turunen. Hän työskentelee nuorten katutaidetoiminnassa. Suvilahdessa on edelleen mahdollisuus maalata luvallisesti, mutta pitkä seinä on poistunut.

Lue myös: Rajua ilkivaltaa kokeneen koulun purkaminen alkaa Helsingissä – graffitiveteraanit Deck, 50 ja Zetor, 43: "Täällä ei ole yhtään seinää, johon emme olisi maalanneet"

Jätkäsaaren metallisesta seinästä on tulossa Turusen mukaan 30 metriä pitkä. Levyt kiinnitetään Länsisataman ja Jätkäsaaren urheilupuiston lähellä olevaan metalliaitaan.

– Seinästä tehtäisiin liikutettava ja vaihdettava. Sen voi tarpeen tullen hyödyntää muualla, jos alueelle rakennetaan, eikä seinä voi olla enää siellä, Turunen sanoo.

Helsingissä on tällä hetkellä reilu kymmenen luvallista graffitiseinää, joihin saa vapaasti maalata milloin tahansa.

Hernesaaren seinä rakennetaan Löyly-saunan lähellä olevalle tyhjälle tontille Hernesaarentielle. Turunen kertoo, että myös tästäkin seinästä tehdään siirrettävä, koska tontille saatetaan kaavoittaa tulevaisuudessa jotakin. Seinälle on tarkoitus etsiä pysyvä paikka Hernesaaresta.

Uusien graffitiseinien rakentamisaikataulu on auki. Pystytystä viivästyttävät Turusen mukaan rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden toimitusaikojen pidentymiset. Ne johtuvat maailman tuotanto- ja kuljetusongelmista.

Pasilasta on puolestaan luvallistettu Käpylän urheilupuistossa sijaitseva betoniseinä.

– Seinä on ollut pitkään maalaajien käytössä, mutta nyt se on virallisesti luvallinen.

Turunen toivoo, että joistain kaupungin alikulkutunneleista tehtäisiin laillisia maalauspaikkoja.

– Kuopiossa on laillistettu kaupungin alueella joitain alikulkutunneleita ja homma on toiminut hienosti.

Turunen sanoo, että uusien seinien rakentaminen osoittaa, ettei Helsingissä ole riittävästi luvallisia maalauspaikkoja. Kohteita tulisi hänen mukaansa olla tasaisesti ympäri kaupunkia.

– Emme halua laatikoida harrastajat tiettyyn paikkaan. Haluamme, että harrastajilla on mahdollisuus valita maalauspaikkansa eri puolilta kaupunkia.

Jätkäsaareen ja Hernesaareen rakennettavat seinät mahdollistavat tulevaisuudessa maalaamisen myös eteläisessä Helsingissä.

Perjantaina puolen päivän jälkeen Suvilahden graffitiseinällä on yksi maalaaja. Pieni tihkusade on saattanut pitää muut taiteilijat sisätiloissa.

Lauri Marttila, 27, on aloittanut vähän aikaa sitten uuden teoksen luomisen. Pari pääkalloa on jo syntynyt.

Hänen mielestään Helsingissä on riittävästi luvallisia graffitiseiniä. Marttila käy maalaamassa Suvilahdessa ja Vantaan Myyrmäessä.

Hän keksii myös pari sopivaa kohdetta uusille seinille, esimerkiksi Verkkosaaressa Sompasaunan lähellä oleva tyhjä seinä voitaisiin hänen mielestään luvallistaa. Toinen sopiva paikka olisi Keskuspuistossa Ruskeasuon hevostallien lähellä.

– Graffitiseinä Keskuspuiston ympäristössä voisi piristää ihmisiä. Se voisi tuoda ihmisille uusia näkökulmia ja ajatuksia, Marttila sanoo.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin Paavo Arhinmäen mielestä Helsingissä on nykyään kohtuullisen hyvin luvallisia graffitiseiniä. Siitä kertoo hänen kokemustensa mukaan se, että teokset säilyvät joillain seinillä päiviä tai jopa viikkoja ennen kuin niiden päälle maalataan.

– Kun Helsinkiin tuli ensimmäiset luvalliset seinät, maalaajia oli jonoksi asti, Arhinmäki sanoo.

Kaupunkiin kaivattaisiin hänen mukaansa laillisia betoniseiniä. Nykyisin suurin osa kaupungin maalausseinistä on puisia. Arhinmäki muistuttaa, että betoni ja metalli ovat klassisia maalausseiniä.

– Myös puu näyttää kelpaavan maalaajille, Arhinmäki toteaa.

Lue myös: Vesa-Matti Loiri -muraali koskettaa Helsingissä – taiteilija Jani Tolin tunsi legendan henkilökohtaisesti: "Hienoa, jos tämä auttaa ihmisiä"

Arhinmäki pitää luvallisia graffitiseiniä erittäin tärkeinä. Hän muistuttaa, että graffitit ovat monen nuoren ensikosketus kuvataiteisiin. Ne myös mahdollistavat taidemuodon harrastuksen ilman pelkoa rikosoikeudellisesta vastuusta tai korvausvelvollisuudesta.

– Stop töhryille -kampanja oli karmeaa aikaa, kun nuoria jahdattiin, ja monet saivat tosi rajuja tuomioita ja korvausmaksuja niskaansa. Nuoria syrjäytyi varhaisessa vaiheessa pois yhteiskunnasta.

Arhinmäkin muistuttaa, että luvattomia graffiteja tullaan tekemään aina. Jokainen luvalliseen seinään käytetty spraymaalipurkki on hänen mukaansa kuitenkin pois luvattomista seinistä.

Arhinmäen mielestä kaupungin linja poistamisessa on myös järkevöitynyt.

– On järkevää, että laittomat graffitit poistetaan arvokkaista rakennuksista ja asuintaloista, mutta turha puhdistaa paikoista, joissa ne eivät häiritse ketään.

Lue myös: Juna-aseman alikulkuun valmistui jättimäinen taideteos – Näin Oona, 19, ja Sofia, 17, kiteyttävät Puistolan ja Tapulin eron