Ukrainalainen Danil Zotov, 18, katsoo silmiin ja tervehtii kohteliaasti.
– Mukava tavata, hän sanoo.
Pian Zotov pahoittelee suomen kielen suppeaa sanavarastoaan, mutta kertoo oppivansa koko ajan lisää. Hän on opiskellut suomen kieltä elokuusta lähtien ammattiopisto Variassa.
– En tiennyt, että minulla on taito oppia uutta kieltä näin nopeasti, Zotov sanoo.
Zotov saapui Suomeen viime toukokuussa. Hän pääsi äidin, isän ja pikkuveljen kanssa turvaan Suomessa asuvien sukulaisten luokse. Perhe matkusti Venäjän kautta Viroon ja sieltä laivalla Suomeen.
– Vastustin lähtöä, koska halusin jäädä omaan kotimaahan. Vastustin viime hetkille asti, mutta isä sanoi, että on lähdettävä, Zotov kertoo.
Tällä hetkellä Zotov asuu perheensä kanssa Hakunilassa. Hän opiskelee valmentavassa koulutuksessa Varian Hiekkaharjun toimipisteessä. Luokalla on noin 30 opiskelijaa, joista kymmenkunta on Zotovin tavoin sotaa paenneita ukrainalaisia.
– Olen saanut useita uusia ystäviä, hän kertoo.
Moni asia suomalaisessa kulttuurissa on yllättänyt.
– Hämmästyin aluksi sitä, kuinka rennosti kaikki pukeutuvat. Koulussa opettajat selittävät asiat, kun Ukrainassa meille annettiin materiaalit, jotka piti itse opiskella.
Valmentavaan opetukseen kuuluu myös muun muassa historiaa ja yhteiskuntaoppia. Luokassa puhutaan 15 eri kieltä, mutta kaikki opiskelu on suomen kielellä. Lisäksi Zotov suorittaa parhaillaan etänä automaatio ja tietotekniikka -opintoja Ukrainaan. Opinnot jäivät kesken, kun Ukrainaan syttyi sota, vuosi sitten.
– Todella surullista, hän kuvailee sodan vuosipäivää.
Zotovin koti oli Mariupolissa kerrostaloasunnossa, jossa perhe vietti sodan ensimmäisen kuukauden. Sen jälkeen isoisä onnistui hakemaan heidät turvaan omakotitaloonsa, joka sijaitsi kaupungin ulkopuolella.
– Omakotitalossa oli turvassa koko suku, 15 ihmistä. Onneksi isoisä ei ollut poistanut talosta uunia, koska silloin oli todella kylmä. Uunin avulla selvisimme talvesta, hän kertoo.
Zotov sanoo, että vesi ja ruoka loppuivat välillä. Hän korostaa kuitenkin tietävänsä, että monilla asiat olivat ja ovat huonommin.
Isoisä ja isoäiti ovat pysyneet Ukrainassa ja asuvat omakotitalossaan edelleen. Zotovilla on kova huoli heistä ja muista sukulaisista sekä ystävistä. Luokalleen Zotov näytti hiljattain videon, jossa hänen pommien tuhoaman kerrostalokotinsa palasia raivattiin kauhakuormaajilla.
– Se oli meidän koti.
Tällä viikolla Zotov on viettänyt hiihtolomaa, kuten muutkin varialaiset. Vapaa-aikanaan hän käy kuntosalilla ja uimassa. Kevään aikana hän toivoo saavansa ajokortin.
Kesäkuussa hän valmistuu ukrainalaisesta koulusta. Hän hakee kevään yhteishaussa autotekniikan opintoihin Variaan ja Stadin ammattiopistoon. Zotovin opettaja, valmentavan koulutuksen opettaja Galina Misharina sanoo suomen kielen vaatimuksen koulutuksiin olevan melko korkea.
– Mutta kannustan Danilia kokeilemaan, hän sanoo
Misharina on työskennellyt luokan ainoana opettajana elokuusta lähtien.
– Jokaisella on oma tarina ja haasteet, mutta olemme pärjänneet mielestäni hyvin. Olemme luoneet luokkaan hyvän hengen.
Tulevaisuudessa Zotov toivoo löytävänsä työpaikan ja saavansa perustaa perheen.
– Nyt ymmärrän, että olemme valtavan onnekkaita, kun pääsimme Suomeen. Olemme saaneet uuden mahdollisuuden. Uuden elämän.
Zotov toivoo myös, että vielä joku päivä hän voi kohdata tuttujen kanssa Ukrainassa.
2
