Mal-sopimus antaa suuntaviivat seudun kehitykselle vuoteen 2040 asti.
Puolueet pääkaupunkiseudulla ovat riitautuneet maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisesta mal 2023 -sopimuksesta. Mal-sopimusta on pidetty tärkeänä, koska sitä kautta pk-seutu sekä ympäristökunnat saavat valtiolta rahaa tärkeisiin hankkeisiinsa, kuten raideliikenteen parantamiseen.
Kokoomus ei hyväksy kaikkia sopimusluonnoksen kohtia. Vihreät ja SDP puolestaan moittivat kokoomusta ”rusinat pullasta” sekä ”ei minun takapihalleni” -asenteista.
– Kokoomuksen Helsinki on hyvä harvoille ja liian kallis kaikille muille, kritisoi SDP:n kansanedustaja sekä kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoma.
Heinäluoma toteaa, että mal-sopimuksen kautta valtio voisi tukea nykyistä enemmän joukkoliikennettä, mikä merkitsisi helsinkiläiselle edullisempia lipunhintoja. HSL-liput voisivat halventua 20–30 prosenttia, ilmenee sopimusluonnoksesta.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo tiedotteessaan muun muassa, että kokoomus haluaa vaalia hyvätuloisten asuinalueita ja vesittää ilmastotavoitteet.
HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok.) kertoo, että mal-sopimusta on valmisteltu pari vuotta, ja kuntien keskeisten luottamushenkilöiden neuvotteluissa kävi selväksi, että luonnoksessa on paljon sellaista, mihin seudun päättäjien enemmistöllä ei ole tahtoa. Kompromissiesitys ja toivotut muutokset eivät kuitenkaan näkyneet luonnoksen virkamiesvalmistelussa.
Marraskuussa luonnos tuli ensi kertaa päätettäväksi HSYK:lle ja HSL:lle, jolloin vihreät ja demarit Pajulan mukaan halusivat jättää sen pöydälle ja neuvotella.
– Nyt keskustelua käyty ja ei mitenkään valtavilla tuloksilla. Demarit ja vihreät tätä jarruttavat, emme me, näkee Pajula.
Hän huomauttaa, että HSL:n hallituksen enemmistö olisi marraskuussa voinut muuttaa pohjaesitystä ja viedä sen läpi haluamassaan muodossa. Sen sijaan lähdettiin neuvotteluihin, jotka nyt ovat umpikujassa.
Kokoomusta sopimusluonnoksessa hiertävät tuetun vuokra-asumisen määritelty osuus, joka olisi 30 prosenttia pk-seudun vuosittaisesta asuntotuotantotavoitteesta ja ympäryskunnissa 20 prosenttia, sekä se, että etsittäisiin uutta seudullista ratkaisua kohtuuhintaiseen omistusasumiseen.
– Hitas-järjestelmästä on juuri Helsingissä päästy eroon! Ja nyt jotain seudullisia hitaksia ryhdyttäisi tekemään, ei toivoakaan, Pajula sanoo.
Liikenteen päästöjä vähennettäisiin muun muassa alentamalla ajonopeuksia Kehä III:n sisäpuolisilla sisääntuloväylillä, sekä Kehä I:llä, jonka nopeusrajoitus tällä hetkellä vaihtelee 60–80 km/h:n välillä.
– Näiden nopeusrajoitusten päästöjä vähentävä mekanismi on ainoastaan se, että tehdään kiusaa autoileville ihmisille niin että he valitsisivat jonkin muun kulkuvälineen, Pajula kommentoi.
Luonnoksesta ilmenee, että liikenteen päästövähenemä seudulla on pitkälti mal-suunnittelusta riippumatonta. Suunnitelman toimenpiteillä liikennepäästöt vähenevät noin 3 prosenttia.
Myös pysäköintiin kaavaillaan muutoksia. Parkkimaksujen korotus ei Pajulan mielestä ole ongelma, koska on vain luontevaa, että autopaikat ovat kalliita silloin kun tonttimaakin on kallista. Hän kuitenkin korostaa, että nämä päätökset kuuluvat kunnille itselleen.
Mal-luonnoksessa pysäköintipaikkojen määrää vähennettäisiin etenkin hyvien julkisten yhteyksien varrella, autonomistusta karsittaisiin kaavoitusratkaisulla ja työpaikkapysäköinnistä tehtäisiin valtion päätöksellä verotettava luontoisetu.
Tavoitteena on myös, että työpaikkapysäköinti olisi sitä kalliimpaa, mitä paremmat joukkoliikenneyhteydet läheltä löytyvät.
Ympäristövyöhykkeiden käyttöä selvitettäisiin alkaen Helsingin keskustasta, mikä pelkistettynä tarkoittaa sitä, että bensa-autolla ei saisi ajaa ympäristövyöhykkeeksi määritellylle alueelle.
Pajulan mukaan suurin pulma mal-suunnitelmassa on kuitenkin se, että se on tällä hetkellä liian tarkka. Yksinkertaistettuna mal-suunnitelman pitäisi olla listaus asioita, johon toivotaan valtion panostusta ja valtio puolestaan kertoo, miten paljon esimerkiksi ara-asuntoja pitää seudulle rakentaa.
– Miksi valtio antaisi meille rahoitusta mihinkään hankkeisiin, jos kaikki valtion neuvottelutavoitteet ovat jo meidän omassa suunnitelmassa?
Seuraavaksi mal-sopimuksesta neuvotellaan Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen (kok.) johdolla tällä viikolla. Maaliskuun toisella viikolla sopimusluonnos tulee jälleen poliittisten päättäjien käsiteltäväksi.
Sopimus luo tavoitetilan seudun kuntien kehitykselle vuoteen 2040 asti.
