Keskustelu koulushoppailun ympärillä on ottanut uusia kierroksia. Ylen julkaisemaa maanlaajuista koulukonetta kritisoitiin muun muassa opetusministeri Li Anderssonin (vas.) sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen taholta. Anderssonin mukaan segregaatiosta voidaan puhua ja siihen vaikuttaa ilman koulujen "ranking-listoja".
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) kertoo Twitterissä, että Yle ja Helsingin Sanomat ovat jättäneet Helsingin kaupungille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lasten osuuksista.
– Onko luvassa päiväkotikone? Razmyar kysyy.
– Yhteiskunnan vakaus syntyy yhtenäisyydestä. Toiseuttaminen kielen tai syntyperän perusteella on vakava asia. Me vs. muut -ajattelu on aina vahingollista, hän jatkaa.
Moni julkaisua kommentoinut ihmettelee, onko Razmyarin tarkoitus ulostulollaan painostaa mediaa tai pimittää julkista tietoa.
– Pitäisikö Tilastokeskuskin lopettaa, ettei synny tilastokonetta? keskustelussa ihmetellään.
– Tosiasiat ovat tosiasoita eikä niitä ole viisasta alkaa hyssyttämään hiljaiseksi. Yhtenäisyys ei tule pakottamalla, eräs kommentoija näkee.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin valtuutettu Mari Rantanen kommentoi, että kyse on demareiden ajaman maahanmuuttopolitiikan seurauksista.
– Eikös kaikki ole hallittua ja mikään ei ole keltään pois? Rantanen twiittaa.
Avoimen puolueen helsinkiläisvaltuutettu Petrus Pennanen sanoo ketjussa, ettei ymmärrä keskustelua.
– Itse ainakin haluaisin lapseni päiväkotiin jossa on eri kulttuureista tulevia, eri kieliä puhuvia lapsia. Haluan että lapsi oppii elämään maailmassa, ei vain Suomessa.
Helsingin Uutisille Razmyar täsmentää, että ei ole kritisoinut tietopyyntöä sinänsä.
– Sanatarkasti olen kertonut sellaisen olleen tehty, ja tietopyynnöt ovat viranomaisen asiakirjoina julkista tietoa. Medialla on tietenkin oikeus ja velvollisuuskin toimia siten miten parhaaksi näkevät, ja on viranomaisen tehtävä palvella heidän tarpeitaan. Yhteiskunnan läpinäkyvyys on sen tärkeimpiä ominaisuuksia.
– Twiitissäni ilmaisin huoleni toiseuttamisen aiheuttamasta vahingosta koko yhteiskunnalle. Kotikielen perusteella tehty vertailu ei kerro mitään itse palveluista, vaan luo juopaa ihmisryhmien välille, Razmyar kommentoi Helsingin Uutisille.
Razmyar on Twitterissä huolissaan siitä, mitä "julkisella keskustelulla lietsotaan":
– Koulutuksen ongelmat eivät ole lasten ongelmia. Nyt katseet käännetään lapsiin, vaikka kommentointi pitäisi suunnata meihin päättäjiin.
Monia keskustelijoita twiittiketjussa häiritsee ajatus, ettei asioista voisi keskustella tiedon pohjalta.
– Valitettavasti näiden koulu ym. -koneiden kieltäminen ei ongelmia poista – tuovat vain todellisuuden esiin. Eikö tärkeämpää olisi keskittyä ongelmien ratkaisuun kuin asioiden piilotteluun, twiittiketjussa mietitään.
– Kansalaiset ja lehdistö ovat uhka yhteiskunnan vakaudelle aivan kuten Venäjällä, Kiinassa, DDR:ssä, Neuvostoliitossa, toinen kommentoija päivittelee.
Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula osallistuu keskusteluun heiluttamalla natsikorttia:
– Seuraavaksi varmaan neuvoloista päänympärystietoja äidinkielijaolla tai muuta 30-luvun henkistä, Nikula twiittaa.
Se, että kartoitetaan vieraskielisten oppilaiden osuuksia kouluttain, tai kuvataan asuinalueiden eriytymistä muilla tilastotiedoilla, ei ole uusi ilmiö. Myös Helsingin kaupungilla itsellään on pitkään ollut mittareita, joilla se seuraa eri asuinalueiden eroja ja hyvinvointieroja väestöryhmien välillä.
Helsingin Uutiset on aiemmin seurannut esimerkiksi vieraskielisten asukkaiden keskittymistä asuinalueille sekä selvittänyt Helsingin koulut, jossa on suurimmat vieraskielisten osuudet.
Vuonna 2019 HU:ssa tutkija Venla Bernelius oli huolissaan siitä, että eriytymiskehitystä ei oteta riittävän vakavasti. Helsingin päiväkodeissa lasten taustoissa oli jo tuolloin valtavia eroja niin perheen tulojen kuin vanhempien koulutusasteen välillä.
Bernelius totesi tuolloin, että erot saman kaupungin sisällä ovat samanlaisia kuin jos päiväkodit sijaitsisivat eri maissa. Bernelius huomautti myös, että mikään rahasumma ei riitä torjumaan eriytymistä, kun kuilu kasvaa liian isoksi.
