Kolme munkkivuorelaista naista on kerännyt nimiä, jotta kirkko säilyisi.
Munkkivuoren kirkon säilyttämiseksi on perustettu adressi, joka on tarkoitus luovuttaa Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherralle Päivi Vähäkankaalle keskiviikkona 16. maaliskuuta.
Adressin takana on kolme Munkkivuoressa asuvaa naista, jotka toivovat, että päätöstä kirkosta luopumisesta voitaisiin vielä harkita.
– Päätös on jo tehty, mutta meidän mielestämme se ei tunnu oikeudenmukaiselta, toteaa kirkon viereisessä taloyhtiössä asuva Eeva-Liisa Palonkorpi, jonka mukaan kyse on myös isommasta trendistä lakkauttaa kirkkoja Helsingissä.
– Meillä on sitä paitsi suurempi kirkko ja lisää asukkaita tulee, Palonkorpi toteaa alueen uudisrakentamisesta.
Adressi on ollut allekirjoitettavana Munkkivuoressa kolmessa paikassa, kuten ostoskeskuksen K-Supermarketissa. Nimiä on kertynyt yli 800.
– Kirkkoon liittyy paljon pyhän tunteita. Täällä on siunattu äiti ja isoäiti, sanoo Irmeli Hännikäinen.
– Tärkeintä olisi, että ainakin kirkkorakennus ja sen sisältämät kulttuuriset ja taiteelliset arvot voitaisiin säilyttää, jatkaa Päivi Pekkarinen.
Seurakunta luopuu kirkosta vuoteen 2025 mennessä. Rakennuksessa on havaittu kosteusongelmia. Korjaamisen on arvioitu maksavan kymmenen miljoonaa euroa. Jäljelle jää seurakunnan toinen eli Munkkiniemen kirkko.
Kirkoilla on erikoinen historia. Munkkivuoren kirkko on valmistunut vuonna 1963. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Olavi Kantele. Vuonna 1967 Munkkivuoren seurakunta itsenäistyi Munkkiniemen seurakunnasta. Seurakunnat yhdistettiin jälleen vuonna 2011.
Naisten mielissä kirkosta luopuminen herättää tunteita, mutta myös moni muu asia, kuten nopea päätöksentekoaikataulu ja rakennuksen päästäminen huonoon kuntoon, harmittavat.
Vielä vuonna 2021 lakkautettavien kirkkojen listalla oli Munkkiniemen kirkko, mutta viime lokakuussa asukkaille kerrottiin, että Munkkivuoren kirkon korjaaminen tulee liian kalliiksi ja joulukuussa tehtiin päätös siitä luopumisesta.
– Muutos tapahtui niin ykskaks ja perustelut ovat pelkästään taloudellisia. Tämä kaikki tapahtuu vielä juuri silloin, kun kirkkoa eniten tarvitaan, Hännikäinen toteaa ja viittaa korona-aikaan sekä ihmisten yksinäisyyteen.
– Kysymme myös, että onko lakkauttamista mietitty loppuun asti. Eikö ensin voisi korjata vain välttämättömät ja myöhemmin loput, Palonkorpi pohtii lähikirkkoaan.
Munkkivuoren kirkon säilyttämistä puoltavat kolmikon mukaan muun muassa se, että se on kirkoista suurempi, keskeisemmällä paikalla ja esteetön.
Alueelle rakennetaan tulevina vuosina myös merkittävästi lisää asuntoja. Esimerkiksi Huopalahdentien toiselle puolelle, Niemenmäkeen, tullaan rakentamaan asuntoja jopa tuhannelle asukkaalle.
Kirkkoherra Päivi Vähäkangas sanoo, että palautetta kirkon lakkauttamisesta on tullut yllättävän vähän – tai ainakin vähemmän kuin osasi odottaa.
– Osalle uutinen ei varmasti vieläkään ole osunut silmään. Toisaalta monet ovat ehkä ymmärtäneet, että tällaisia asioita tapahtuu. Taloudelliset resurssit ovat mitä ovat.
Vähäkangas sanoo ymmärtävänsä ihmisten huolen.
– Kirkot ovat aivan erityisiä rakennuksia. Siellä on kastettu lapsia ja siunattu läheisiä. Ajatus, että oma lähikirkko katoaa, on raskas.
Päätöstä rakennuksen kohtalosta ei Vähäkankaan mukaan ole vielä tehty, mutta luopumispäätöksen jälkeen se ei ole enää seurakunnan käsissä. Seurakuntayhtymän kiinteistöosasto päättää jatkokäytöstä tai purkamisesta.
– Tässä vaiheessa eri vaihtoehtoja selvitellään. Kirkosta luopuminen ei automaattisesti tarkoita kirkon purkamista, Vähäkangas sanoo.
Lopullisen päätöksen tekee monivaiheisessa prosessissa lopulta kirkkohallitus.
Vähäkankaan mukaan munkkivuorelaisille voidaan harkita yhteiskuljetuksia Munkkiniemen kirkolle. Myös yhteisöllisyyttä Munkkivuoressa pyritään eri tavoin vahvistamaan.
– Voimme harkita, löytyisikö ostarilta sopivaa tilaa. Ensin opetellaan kuitenkin toimimaan yksissä tiloissa, katsotaan sitten lisätilan tarve on.