Ullakoiden rakentaminen asunnoiksi kiinnostaa taloyhtiöitä, koska rakennusoikeudesta saatavaa rahaa voidaan yhtiössä käyttää esimerkiksi putki- tai julkisivuremontteihin. Lisäksi uudet asunnot tuovat vastiketuloja.
Alppiharjuun Kirstinkadulle, kerrostalon kuudenteen kerrokseen on valmistunut kuusi ullakkoasuntoa kooltaan 49–114 neliötä. Ikkunoista avautuu näkymiä niin Linnanmäelle kuin Kallion kirkon torniinkin.
Forssan Osarakennuksen omistajiin kuuluvat Raine Hakala ja Jussi Patosalmi toteavat, että normaalissa markkinatilanteessa kaikki asunnot olisi jo myyty, mutta tällä hetkellä niistä on myyty yksi ja vuokrattu yksi.
Asuntokauppa vilkastuu Espoossa ja Helsingissä – Nämä kodit käyvät nyt parhaiten kaupaksi
Lainansaanti on vaikeutunut, korot nousseet ja ihmisten yleinen luottamus talouteen koetuksella. Lisäksi suurin hype Kallion ja sen lähialueiden ympärillä on laantunut, kun sijoittajilta on tullut pieniä asuntoja paljon myyntiin ja alueen hintataso laskenut.
Vielä kolme vuotta sitten naapurissa Porvoonkadulla toteutettu Suomen suurin ullakkorakentamiskohde – kolme kerrostaloa – löysi ostajansa hetkessä.
Ullakkoasunnon neliöhinta voi olla tuhansia euroja enemmän kuin kerrosta alempana. Samalla asunto vertautuu uudistuotantoon, siinä on esimerkiksi viilennys ja täysi äänieristys.
Hakalan ja Patosalmen mukaan ullakkoasuntojen neliöhinta vaihtelee 9 000 eurosta jopa 14 000 euroon.
Kaupungin rakennusvalvonta edellyttää, että uusien asukkaiden saama luksus pitää kompensoida vanhoille asukkaille taloyhtiön yleistä viihtyvyyttä lisäämällä. Usein parannetaan vaikkapa yleisiä saunatiloja, Hakala ja Patosalmi kertovat.
Kirstinkadulle tehtiin sisäpihalle uusi jätekatos sekä istutusalue. Kellariin rakennettiin asukasvarastot ja uusi sauna. Taloyhtiö teetätti samalla julkisivuremontin sekä uusi porrashuoneiden pinnat.
Forssan Osarakennus on tehnyt ullakkoasuntoja 30 vuotta.
– Tällä hetkellä hankkeita on tiedossa vuoteen 2026 ja uusia tarjotaan meille koko ajan, Hakala kertoo.
Patosalmi jatkaa, että yritys laskee tarkasti mihin lähtee mukaan, sillä ullakkoprojektit ovat poikkeuksellisen haastavia.
– Riskit ovat aikamoiset, kun talossa samaan aikaan asutaan.
Kun välipohja puretaan, saattaa ullakon ja seuraavan asunnon erottaa vain muutama sentti betonia.
Silläkin on merkitystä, minkä aikakauden talo on kyseessä. Kirstinkadun talo on vuodelta 1939.
– 1800-luvun lopun ja esimerkiksi 1940-luvun talon rakenteet eroavat kuin yö ja päivä. Yksi omistajistamme on rakennesuunnittelija, jonka työ lähtee siitä, mitä haasteita rakentamiseen voi liittyä ja miten ne taklataan.
Alueista Itäinen kantakaupunki joutuu tällä hetkellä odottamaan uutta tulemistaan.
– Kruununhaka, Kamppi ja keskusta. Katajanokka tuntuu kehittyvän tällä hetkellä hyvin, Patosalmi mainitsee alueita, jotka kiinnostavat.
Uusia hankkeita yrityksellä on käynnissä Eerikinkadulla ja Meritullinkadulla.
Kalasataman viides torni rakenteille pian – 24. kerrokseen tulee pk-seudun korkein näköalaravintola