Helsingissä on vain kolme Wivi Lönnin suunnittelemaa rakennusta – Hotelli Helkan huone 302 on erityinen

Kouluja, sairaaloita, tehdasrakennuksia, asuntoloita, huviloita, teatteri, paloasema ja observatorio.

Suomen ensimmäisen, oman toimiston perustaneen naisarkkitehdin Wivi Lönnin (1872–1966) suunnittelupöydällä on syntynyt lukuisia rakennuksia eri puolille Suomea.

– Hänen merkityksensä suomalaiselle arkkitehtuurille on todella valtava, toteaa intendentti Anna Autio Arkkitehtuurimuseosta.

Aution mielestä naisarkkitehdin työn laatu oli samalla tasolla kuin arvostettujen kollegoidensa kuten Lars Sonckin tai Eliel Saarisen.

– Hänen esikuvallinen merkitys tuleville naisarkkitehdeille oli myös ilmeinen.

Tuotteliaisuudesta huolimatta Helsingissä Lönnin suunnittelemia rakennuksia on vain kolme: Ebeneser, Uusi ylioppilastalo ja nykyinen Hotelli Helka.

Tämä johtuu siitä, että Tampereella syntynyt Lönn asui uransa alussa ensin Tampereella, sitten Jyväskylässä saaden toimeksiantoja erityisesti näiltä seuduilta.

Muuttaessaan Kulosaareen Helsinkiin vuonna 1918, Wivi Lönn oli 46-vuotias.

– Hänen työskentelytahti väheni 1920-luvulla. 1930-luvulla hän lopetti työskentelyn kokonaan, Autio kertoo.

Aution mielestä Lönnin kolme, edelleen olemassa olevaa rakennusta kertovat suunnittelijan kyvystä uudistua ja suunnitella ajan hengen mukaan.

Vuonna 1908 valmistunut Ebeneser (Helsinginkatu 3–5) edustaa jugend-tyyliä. Rakennus suunniteltiin päiväkodiksi, siellä toimi myös lastentarhaopettajien seminaari.

– Koulurakennuksiin Lönn suunnitteli kodikkaita aulatiloja, joiden ympärille huoneet sijoittuivat.

Näin myös Ebeneserissä. Hän vältti pitkiä laitosmaisia käytäviä.

Rakennuksessa toimii nykyisin Ebeneser-säätiön ylläpitämä Lastentarhamuseo, pieni päiväkoti ja Keski-Helsingin musiikkiopisto.

Vuonna 1910 valmistunut Uusi ylioppilastalo on Lönnin ja arkkitehti Armas Lindgrenin yhdessä suunnittelema rakennus.

Osakuntien käyttöön suunnitellun rakennuksen sisätilat ovat Lönnin käsialaa, Lindgrenin vastasi rakennuksen ulkoasusta.

Ylioppilastalon Mannerheimintien puoleiseen siivessä toimi Hotelli Hansa vuosina 1924–1968.

Nyt suojellusta rakennuksesta ja viereisestä Seurahuoneen kiinteistöstä remointoidaan yli 224 huoneen luksushotellia.

Primehotels Oy:n toimitusjohtaja Tomi Peitsalo kertoo, että arvokiinteistöjen remonttia tehdään historiaa kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston kanssa. Hotellin on määrä avautua talvikaudella 2023–24.

Runeberginkadun ja Pohjoisen Rautatiekadun kulmassa on Lönnin ja Aili-Salli Ahteen Nuorten Naisten Kristilliselle yhdistykselle (NNKY) suunnittelema asuinrakennus.

– Vuonna 1928 valmistunut rakennus edustaa 1920-luvun yksinkertaista klassista arkkitehtuuria, Autio kertoo.

Rakennus toimi aluksi naisten majatalona majoittaen opiskelijoita ja virkanaisia.

Myös Lönn itse muutti vastavalmistuneeseen rakennukseen ystävänsä, kauppaneuvos Hanna Parviaisen kanssa. Parviainen kuoli kymmenen vuotta myöhemmin, mutta Lönn asui rakennuksessa kuolemaansa, vuoteen 1966, saakka.

Nykyisin rakennuksessa toimii Hotelli Helka, jonka omistaa edelleen NNKY.

Lönnin kotina toiminut 3. kerroksen huoneisto on nyt hotellihuone numero 302.

Hotellista kerrotaan, että toisinaan asiakkaat pyytävät saada majoittua juuri kyseiseen huoneeseen.

Naisarkkitehtien esikuvana toimineen enitisen asukkaansa nimellä huonetta ei myydä.

– Tietäjät tietää kysyä, hotellista kommentoidaan.

Myös Kulosaari oli Lönnille tärkeä paikka, vaikka hänen kädenjälkensä ei enää näy saaren rakennuksissa.

Lönn osti jo vuonna 1912 saarelta Gunnar Taucher ja Gösta Cajanuksen suunnitteleman Villa von Konowin osoitteesta Etelä-Rantatie 16.

Lönn suunnitteli ja teetätti huvilaan isoja muutoksia, jotta hänen pyörätuolissa istuva äitinsä saattoi asua hänen kanssaan.

Huvilaa ei enää ole ja tien nimi on muutettu Lönnin ystävän ja kollegan mukaisesti Armas Lindgrenin tieksi.

Lönn hankki omistukseensa myös naapuritontilla sijainneen pienemmän huvilarakennuksen ystävänsä Hanna Parviaisen käyttöön.

Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen teoksessa Wivi ja Hanna -arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena, 2021) mainitaan, että Lönn olisi suunnitellut Kulosaareen Hopeasalmen rannalle huvilan samalle tontille kuvanveistäjä Väinö Aaltosen ateljeen kanssa. Kirjan mukaan ateljee ja huvila olisi purettu 1970-luvulla.

Viime vuonna, Lönnin syntymän 150-vuotisjuhlavuonna, naisarkkitehtien uranuurtaja sai nimeään kantavan aukion Kulosaareen, jossa jo ennestään on hänen aikalaiskollegoidensa Lindgrenin ja Lars Sonckin mukaan nimetyt tiet.

Aloite osoitteessa Kulosaarentie 22 olevan puiston nimeämisestä Lönnin mukaan tuli Kulosaarelaiset ry:ltä.

Eläköön Wivi Lönn! -näyttely Arkkitehtuurimuseossa (Kasarmikatu 24) 23. huhtikuuta asti.

Oikaisu 14.3. klo 12.05: Poistettu virheellinen tieto seminaarien päättymisestä Ebeneserissä.