Helsingin uusissa avannoissa ei mahdu uimaan – laiturirakenne valittiin turvallisuussyistä
2
Kaj Ainasoja on avantoa ylläpitävän Vartiokylän ranta- ja venekerhon vapaaehtoisia. Marjo J. Rämö
Katso isompi kuvaAvantouintipaikan huoltoon kuuluu pitää kulkuväylät puhtaana ja hiekoitettuina. Marjo J. Rämö
Laiturirakenne vie osan harrastajista. Kausikortin ostaneiden määrä on yllättänyt.
Marjo Rämö
| Päivitetty
Itä-Helsinkiin avautui viisi uutta talviuintipaikkaa vuoden vaihteen tienoilla. Vartiokylän, Aurinkolahden ja Sarvaston venesatamassa kyse on oikeammin pulahduspaikoista. Näissä avanto muutaman neliön aukko laiturirakenteen keskellä.
– Kyllä tämä jonkin verran asiakkaita rajaa, arvioi Kaj Ainasoja Vartiokylän avantoa pyörittävästä venekerhosta.
Hän on itse kokenut avantouimari ja ui mielellään pienen lenkin kylmässä vedessä.
–Vähän tuossa mahtuu ympyrää uimaan.
Ainasoja käy Vartiokylän avannon ohella Vantaan Kuusijärven avannossa, jossa on hyvin tilaa uida.
Suinkaan kaikkia avannon ystäviä pieni tila ei haittaa. Pari kuukautta käytössä ollut avanto on saanut päälle sata vakikävijää, jotka ovat ostaneet 30 euron kausilipun. Suunnilleen saman verran on myyty 5 euron hintaisia kertalippuja. Liput oikeuttavat rantaan tuodun lämpimän konttipukuhuoneen käyttöön.
Ainasoja kertoo kaupungin lähestyneen venekerhoa, jotta se ottaisi paikan hoitaakseen. Kaupunki toimitti laiturirakenteen ja konttipukukopin. Venekerhon väki hoitaa lippujen myynnin ja paikan huollon kuten hiekoituksen ja pukukoppien siivouksen.
Kertalippu ostetaan kerhon tilasta rannalta, mikä takaa sen, että paikalla on aina opastaja mahdollisten ensikertalaisten mennessä avantoon.
– Kyllä tämä työllistää, mutta tyytyväisistä kävijöistä saa voimaa, Ainasoja sanoo.
ProjektikoordinaattoriOleg Jauhonen kaupungin liikuntapalveluista kertoo, että avanto toteutettiin turvallisuussyistä tällaisella laiturimallilla paikkoihin, jotka sijaitsevat venesatamien yhteydessä. Alku- ja loppukaudesta vedessä saattaa liikkua samaan aikaan uimareita ja veneitä.
– Aurinkolahdella taas on paljon kävelijöitä ja hiihtäjiä jäällä. Siellä on todellinen riski, että joku päätyisi avantoon, Jauhonen sanoo.
Kruunuvuorenrannan ja Iso-Kallahden uudet avantopaikat ovat perinteisiä avantoja, joihin laskeudutaan laiturin päästä. Niissä mahtuu uimaan.
Sarvaston satamassa kaupungin avantokumppaneina ovat rantaravintola ja saunalauttayrittäjä, jonka tiloissa pukuhuoneet ovat.
– Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten avannossa kävijät ovat löytäneet paikan, sanoo ravintola Messin yrittäjä Roope Juutinen.
Kausikortin hankkineita on vajaat 200. Vielä uimarit eivät tuo merkittävää lisätuloa lisääntyneeseen työmäärään nähden.
– Pidemmällä tähtäimellä avanto voi mahdollistaa laajemmat aukioloajat ravintolalle ja tuoda uusia ravintola-asiakkaita.
Timo Wagner käy avannossa kolmesti viikossa. Marjo J. Rämö
SaksalaistaustainenTimo Wagner on harrastanut avantouintia seitsemän vuotta. Avannon aukeaminen Sarvaston satamaan lähelle kotia teki hänestä kausikorttilaisen.
– Käyn noin kolme kertaa viikossa joko aamulla tai töiden jälkeen.
Pulahdus kestää yleensä noin minuutin.
– Sen jälkeen on hyvä olo, kuin uudestisyntynyt.
Hän on edelleen myös Tuoriniemen avantoa ylläpitävän avantouintiseuran jäsen. Käynnit Tuoriniemessä ovat vähentyneet, mutta toistaiseksi hän on pitänyt jäsenyyden.