Venäjän kielen opiskelun suosio Helsingin peruskouluissa on laskenut entisestään sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan viime vuonna.
– Suosio ei Helsingissä koskaan ole ollut kauhean suurta. Nyt näyttää siltä, että vuonna 2023 suosio on laskusuunnassa. Vielä ei tiedetä, muodostuuko ryhmää ensi syksynä mihinkään kouluun, toteaa perusopetusjohtaja Outi Salo.
Helsingissä ensi syksyn kieliryhmien valintoja tehdään kouluissa parhaillaan. Valinnat ovat selvillä Salon mukaan viimeistään pääsiäisen jälkeen.
– Kahdessa koulussa on nyt ollut neljä hakijaa A2-venäjään. Muista ei vielä ole tietoa. Lopullinen hakijamäärä ei ole tiedossa, Salo toteaa.
Salon mainitsemat koulut, joissa kiinnostusta on ollut, ovat Maatullin peruskoulu Tapulikaupungissa ja Vuoniityn peruskoulu Vuosaaressa.
Venäjän kielen opiskelua on Helsingin kouluissa tarjolla A1- ja A2-kielenä. A1-kieli alkaa ensimmäisellä ja A2-kieli kolmannella luokalla.
Viime vuosina venäjän kielen opiskelijoiden määrä on pysynyt suhteellisen samalla tasolla. Vuosina 2021 ja 2022 oppilaita on vuosittain ollut 20–30. Valtaosa venäjää opettavista kouluista on sijainnut Itä-Helsingissä ja Koillis-Helsingissä.
Viime syksynä opetus A2-kielenä alkoi vain yhdessä eli Maatullin peruskoulussa. Kannelmäen peruskoulussa ei syksyllä muodostunut A2-ryhmää lainkaan. Vielä vuonna 2021 syksyllä ryhmä perustettiin. Myöskään Laakavuoren ja Mellunmäen ala-asteella ei syntynyt yhteistä ryhmää kahtena viime vuonna.
Venäjän ryhmä A1-kielenä eli ekaluokkalaisilla aloitti viime syksynä Myllypuron peruskoulussa. Ryhmässä oli kymmenen oppilasta.
– Helsingissä on A1-kielissä yritetty vahvistaa muutakin kuin englannin kielen valintaa. Venäjääkin on tarjolla. Myös saksa, ranska, espanja ja ruotsi ovat valikoimissa sekä saame ja kiina pienempinä ryhminä, jatkaa Salo.
Periaate on, että oppilaille järjestetään opetusta yhdeksännelle luokalle asti, vaikka ryhmäkoko pienenisi.
Eri kieliryhmien perustamisen ehtona on, että ilmoittautuneita oppilaita on riittävä määrä. Jos ilmoittautuneita on vähän, oppilas joutuu valitsemaan toisen kielen. Oppilasryhmiä yhdistetään myös koulujen välillä ja oppilas saattaa joutuu matkustamaan kieliopintojen perässä toiseen kouluun, mikäli haluaa opiskella kieltä. Ryhmäkoko on tavallisesti ollut 12–15 oppilasta.
– Esimerkiksi viidellä oppilaalla ei ryhmää perusteta, Salo sanoo.