Viidestä sanomalehdestä tehty pallo vastaa keskikokoista halkoa.
Etu-Töölön lukion neljä opiskelijaa ovat luoneet vaihtoehdon polttopuulle.
– Ensin liotamme vedessä kierrätyssanomalehdistä suurimman osan musteesta pois. Sen jälkeen massa puristetaan kasaan ja kääritään vielä sanomalehtipaperiin, viime vuonna perustettuun Puuqetti NY-yritykseen kuuluva Verneri Hirn, 16, kertoo puuqetti-nimisestä tuotteesta.
Opiskelijoiden mukaan tuotekehittelyssä tärkeimmät asiat olivat puuqetin ekologisuus ja kilpailukykyinen hinta.
Polttopuiden myyjät nostivat viime vuoden loppukesästä hintoja jopa kaksinkertaiseksi kovan kysynnän takia. Tähän ja energiakriisiin opiskelijat halusivat löytää ratkaisuja.
– Tehdään mahdollisimman ekologinen ja halpa tuote, Hirn sanoo. Hän kertoo että yksi puuqetti vastaa yhtä keskikokoista halkoa.
Puuqetin toimintaa pyörittävät myös Eero Kuusisto, 16, Camille Hedoire, 17, ja Joshua Kim, 17. Jokaisella on yrityksessä oma vastuualue. Kim ja Kuusisto vastaavat niin markkinoinnista kuin myynnistäkin, Hedoire suunnittelee yrityksen ulkoasuja ja Hirn hoitaa tuotannon. Tiimityöskentely on ollut kaikkien mielestä olennaisin osa yrityksen toimivuudessa.
– Verneri aloitti toiminnan ja pikkuhiljaa me muut toimme osaamisellamme jotakin lisää yritykseen, Kim sanoo.
Tuotanto on tällä hetkellä Hirnin mukaan melko pientä. Parhaimmillaan puuqetteja pystytään tuottamaan 20–30 kappaletta tunnissa. Opiskelijat ovat suunnitelleet laajentavansa yritystoimintaa kysynnän mukaan. Vielä se ei ole ajankohtaista. Puuqettia myydään yrityksen tulevalla nettisivulla, jota on Hirnin mukaan yritetty saada jo pitkään toimimaan.
NY-yritykset ovat yrittäjyyttä tukeviin opintoihin kuuluvia harjoitusyrityksiä. Niiden toiminta pyörii yhden lukuvuoden ajan. Tukena opiskelijoilla on neuvonantaja työelämästä sekä ohjaava opettaja.
Etu-Töölön lukio on ollut yrittäjyyspainotteinen noin 15 vuotta. Uskonnon ja yrittäjyyden opettaja Jenni Korte kertoo, että koulussa ei ole erikseen yrittäjyyslinjaa, vaan opinnot ovat vapaasti kaikkien opiskelijoiden valittavissa. Yrittäjyysopintoja ei myöskään ole pakko käydä.
– Alun perin tarjolla oli kuusi kurssia, mutta tällä hetkellä taitaa olla yli 20. Kaikki kurssit ei aina toteudu eli joka vuosi on vähän erilainen, Korte sanoo.
Korteen mielestä on tärkeää, että erilaisista työllistymismahdollisuuksista kerrotaan nuorille viimeistään toisen asteen opinnoissa. Opiskelijoille pyritään opettamaan yrittäjämäistä asennetta.
– Meille tärkeintä on luoda opiskelijoille sellainen mindset, että jokainen voi ja minä voin. En välttämättä toivo, että suoraan lukiosta lähdetään perustamaan mitään yritystä, koska se ei ole paras elämänvaihe siihen ainakaan suurimmalle osalle, Korte sanoo.
Vaikka vuosi yrittäjänä -kurssikokonaisuuden tarkoitus onkin perustaa firma, ei kukaan nuorista koe sitä tärkeimmäksi asiaksi. Edelle nousevat ystävyyssuhteiden luominen, omien vahvuuksien kehittäminen ja tulevaisuuden työelämässä opitut taidot.
– Myös se, että tiedämme tällaisen olevan mahdollista. Yrityksen luominen näin nuorena on aika upeaa, Camille Hedoire toteaa.
Yrittäjyysopintoja voi suorittaa myös ainakin Lauttasaaren yhteiskoulussa. Yrittäjyysopintojen linjalla opiskelijoilla on yhteensä 18 vapaaehtoista- ja pakollista kurssia.