Saako poliitikkoa kutsua kokkariksi, persuksi, vassariksi?
HU kysyi Helsingin suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajilta, mitä he ajattelevat puolueiden lempinimistä?
Perussuomalaisten Mari Rantanen kertoo, että persu-termi jakaa jonkun verran mielipiteitä puolueen sisälläkin eli osa tykkää, osa ei.
– Alunperin se taidettiin lanseerata muiden puolueiden toimesta pilkkanimeksi. Itse pidän siitä, enkä pidä persu-termiä negatiivisena. Se on pikemminkin hyvin suuhun sopiva, elämänmakuinen, rehellinen ja arjessa kiinni oleva iloinen nimi.
Rantanen sanoo, että valtuutetut eivät nimeä paljoa käytä. Perussuomalaiset on huomattavasti yleisempi.
Muita lempinimiä puolueella ei ole, mutta lyhenne "PS" on laajassa käytössä. Rantasen mielestä lyhenne sopii epävirallisiin tilanteisiin ja esimerkiksi somessa se toimii hyvin.
Perussuomalainen Nuoriso -järjestön tänä keväänä julkaistussa vaalikappaleessa puolueesta käytetään vain PS-lyhennettä.
Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston johtaja Terhi Ainiala kertoo, että puolueiden lyhenteet ja tuttavallisemmat nimet syntyvät usein samalla kaavalla kuin muutkin slangisanat.
– Persut on tavallinen lyhenne. Sanan runko on muodostunut virallisen nimen pohjalta ja t-kirjain merkkaa monikkoa.
Ainialan mukaan yleisimmin puolueiden epäviralliset nimet syntyvät kansan suussa. Syynä voi olla tarve puhua puolueista ja poliitikoista lyhyesti ja tuttavallisesti.
– Puolueet ottavat nimet sitten halutessaan omaan käyttöönsä. Ylhäältäpäin ei oikeastaan voi säädellä sitä, miten ihmiset asioista puhuvat. Nimien käyttöönotolla puolueet voivat näyttää, että hyväksyvät tavan, jolla heistä puhutaan.
Kokoomuksen eli tuttavallisemmin kokkareiden Maarit Vierunen sanoo, että heidän valtuustoryhmässään nimeen suhtaudutaan hyvin neutraalisti.
– Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Meitä voi kukin kutsua miten haluaa. Juttelin kokkari-nimestä meidän valtuustoryhmän kanssa ja valtuutetut käyttävät itsekin tätä nimeä.
Vasemmistoliiton valtuutetuista moni käyttää vassari-nimeä itse. Mia Haglund kertoo, että hänen tietääkseen kukaan valtuustoryhmästä ei pidä nimeä negatiivisena.
– Lähinnä sitä käytetään epämuodollisissa yhteyksissä. Puolueesta käytämme usein vasemmistoliitto-nimen lisäksi lyhennettä vasemmisto.
Sosiaalidemokraateista käytetään puhekielessä usein nimitystä demarit. Eveliina Heinäluoman mielestä se on myönteinen ja valtuutetut käyttävät sitä itse.
Niin kokkarit, vassarit kuin demaritkin ovat Terhi Ainialan mukaan hyvin tyypillisiä lyhenteitä.
– Nämä voi hahmottaa tällaisiksi monikkomuotoisiksi ari-johtimen avulla muodostetuiksi tekijöiden nimiksi. Muutenkin slangissa ari on kaikkein yleisimpiä johtimia, joilla muodostetaan etenkin tekijöiden nimiä kuten vaikkapa pollarit tai brankkarit.
Vihreillä ei varsinaista lempinimeä ole. Vihervasemmistoa ei puolueessa pahemmin käytetä, sillä se tarkoittaa vihreiden Reetta Vanhasen mukaan laajempaa joukkoa puolueita tai valtuustoryhmiä.
– Käsitteenä se on vähän epäselvä, joten emme itse juurikaan käytä sitä.
Termi on aiemmin herättänyt keskustelua. Vihreiden poliitikko Ville Niinistö tviittasi vuonna 2018, että termi on alkujaan äärioikeiston keksimä vähättelevä nimittely.
Vanhanen ei muista loukkaantuneensa termin käytöstä koskaan.
– Tällä hetkellä siihen törmää useimmin sosiaalisessa mediassa, jossa termiä käyttävät henkilöt yleensä esittävät sen muutenkin negatiivisessa kontekstissa.
Miksi vihreille ei sitten ole muodostunut lempinimeä?
– Kenties siksi, että vihreät on nimenä aiemmista puolueiden nimistä poikkeava ja tavallaan jo valmiiksi tuttavallinen, Ainiala sanoo.
Puolueiden ja poliittikkojen tuttavallisemmat nimet eivät Ainialan mukaan itsessään välttämättä ole kovinkaan tunneladattuja, ja ne saattavat muuttua ajan kuluessa. Myös kontekstilla on merkitystä.
– Joskus termit voivatkin muuttua kielteisiksi, jos konteksti on vastakkainasetteleva. Mikäli ilmauksia alkaa käyttämään itse, voi toisen näkemykseltä viedä painoa pois.