Helsinkiläisehdokkaat miettivät HSL:n valtion tuen lisäyksen tarpeellisuutta.
HSL:n taloustilanne on yhä vakavampi ja se joutuu ensi vuonna harkitsemaan jälleen uusia hinnankorotuksia. Toimitusjohtaja Mika Nykäsen mukaan kustannukset ovat nousseet dramaattisesti. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin infra- ja operointikustannukset. Hän ennakoi, että HSL:n kustannukset kipuavat 2020-luvun lopulla jo yli miljardiin euroon vuodessa.
Kaksi kolmesta (67 %) Helsingin Uutisten vaalikoneeseen vastanneesta ehdokkaasta on sitä mieltä, että valtion tulee tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä selvästi nykyistä enemmän, jotta HSL pystyy pitämään lippujen hinnat edullisina.
Vasemmistoliiton vastauksista kaikki ovat väitteen kanssa samaa mieltä.
– Valtion tulisi tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä nykyistä enemmän, sillä toimiva ja houkutteleva joukkoliikenne on seudun kehittämisen elinehto: henkilöautoilun vähentäminen on sekä ilmastotavoitteiden että kaupunkitilan tehokkaan käytön kannalta välttämätöntä, Noora Laak perustelee vastaustaan HU:n vaalikoneessa.
Vihreiden Amanda Pasanen vaatii joukkoliikenteelle pysyvän valtion tuen.
– Joukkoliikenne on äärimmäisen tärkeä julkinen palvelu kaupunkiseuduilla ja sillä on myös merkittävä rooli liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Perussuomalaisista enemmistö (58 %) on eri mieltä valtion tuen tarpeellisuudesta.
– Valtion ei tule subventoida HSL:n menoja, jotka ovat täysin poliittisesti aiheutettuja. Joukkoliikenteen tulee kyetä nostamaan itse lipputulojaan ja tehdä joukkoliikenteestä aidosti houkutteleva vaihtoehto yksityisen autoilun rinnalle, sanoo Samuli Voutila (ps.).
Liike Nytin Anni Vuohijoki kannattaa valtion tuen selvää lisäystä.
– Jos valtiollisesti rajoitetaan autoilua muun muassa ruuhkamaksuin tulee myös valtion tukea HSL toimintaa.
Kokoomuksen Juha Hakola ei lisäisi valtion tukea.
– Lippujen hinnat ovat verraten edulliset, hän sanoo vaalikonevastauksessa.
Liberaalipuolueessa ollaan muun muassa sitä mieltä, ettei valtion tehtäviin kuulu Helsingin joukkoliikenteen rahoittaminen.
– Kaupunkien ja kuntien pitää huolehtia rahoituksesta itse, Nella Järvinen sanoo.
Keskustan Tuomas Meriniemi miettisi HSL:n rahoituksen täysin uusiksi.
– Lippujen kohtuuttomat hinnat on saatava laskemaan järkevämmälle tasolle, ja huomioimaan paremmin matkan todellinen pituus. Ruuhkamaksut ja niistä saatavien tulojen osoittaminen suoraan HSL käyttöön olisi yksi vaihtoehto kasvattaa rahoitusta.
SDP:ssä väitettä tukee 77 prosenttia vastaajista. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on kuitenkin eri mieltä.
– Ei ole perusteltua, että koko valtakunnan veronmaksajat kustantavat pääkaupunkilaisten joukkoliikennettä. Tasaveroisuuden vuoksi kaikkia muita kuntia olisi tuettava samoin ehdoin, jolloin valtion joukkoliikennerahoitus kasvaisi pysyvästi satojen miljoonien luokkaan vuosittain. Tätä en itsessään pidä huonona asiana sekä ilmastotavoitteiden että kuntalaisten yhdenvertaisuuden takia, mutta julkisen talouden säästöpaineissa kuntien ja käyttäjien oma vastuu lienee perusteltu.