Ongelmien korjaaminen aloitettiin vasta kaksi vuotta niiden esiintulon jälkeen.
Osa vuosaarelaisen Vuoniityn peruskoulun vanhemmista kritisoi voimakkaasti pienryhmässä olevien lasten saamaa opetusta.
Heidän mielestään koulu on laiminlyönyt opetussuunnitelmia ja lasten oikeuksia räikeästi. Myöskään koulukiusaamista ei ole saatu kuriin. Ainakin kuuden luokalla olevan lapsen vanhmepi on jättänyt asiasta valituksen rehtorille ja aluepäällikölle.
Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut Tiina sanoo, että hänen kuudennella luokalla olevan lapsensa äidinkielentaidot ovat useita vuosia ikätovereita jäljessä.
– Äidinkielessä 5.-6.-luokkalaiset lapset eivät ole harjoitelleet aineiden kirjoittamista ja puutteita on myös pilkkujen, välimerkkien ja päätemerkkien käytössä. Matematiikassa jokainen oppilas etenee itsenäisesti kirjan kanssa, ilman että heille on opetettu asioita, Tiina sanoo.
HU haastatteli myös toista samalla luokalla oleva lapsen äitiä. Sonja kertoo, etteivät lapset tehneet koulussa kokeita.
– Hän haki yläasteelle painotetun opetuksen luokalle. Pääsykokeet eivät menneet hyvin, koska hän ei tiennyt, miten koekysymyksiin kuuluu vastata, Sonja kertoo.
Tiinan ja Sonjan nimet on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Jos tällaisia väitteitä ilmenee, nousee vakava huoli.
Tiina havaitsi ongelmat kaksi vuotta sitten, mutta hänen mukaansa opettajat tai rehtori eivät reagoineet huoliin ennen tätä kevättä. Hän on tehnyt asiasta erillisen kantelun Helsingin kaupungille.
Vuoniityn peruskoulun rehtori Irina Pellikka kommentoi asiaa niukasti HU:lle.
– Esiin on noussut huolia ja olemme reagoineet niihin tukitoimilla ja muilla toimilla. Yksittäisten ryhmien asioita en voi avata tarkemmin.
Mitä ajatuksia esitetyt väitteet herättävät?
– Yleisesti, jos tällaisia väitteitä ilmenee, nousee vakava huoli. Opettajalla on vastuu omasta opettamisesta ja opetussuunnitelman toteuttamisesta.
Pellikka ei vastannut HU:n kysymykseen, miksi pitkään jatkuneeseen tilanteeseen puututtiin vasta tänä keväänä.
Perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että vanhempien esittämät asiat on tunnistettu koulussa.
– Huoltajien kanssa on pidetty vanhempainilta, jossa asioista on keskusteltu. Koulussa on myös lähdetty korjaamaan havaittuja puutteita.
Tiina sanoo, että hänen lapsensa on HUSin tekemien tutkimusten mukaan älyllisesti taitava, eikä hänellä ole oppimisen haasteita. Lapsi on pienryhmässä, koska hän kuormittuu helposti. Lapsella on normaali opetussuunnitelma, jonka mukaista opetusta hän ei ole saanut.
– Tuen tarve liittyy neuropsykiatrisiin häiriöihin. Hän tarvitsee tavallista enemmän henkilökohtaista ohjausta, struktuuria ja ennakointia. Luokassa on sekasortoa, eikä opettaja ole saanut luokkaan työrauhaa.
Tiinan mukaan taitotasotestit kertovat, että osa luokan oppilaista on vuositasoja jäljessä siitä, mikä tilanteen pitäisi olla.
– Myöskään mukautettuja oppimissuunnitelmia ei ole noudatettu. Lakisääteiset oppimisen asiakirjat ovat vaillinaisia ja joidenkin oppilaiden osalta jopa tekemättä, HU:n näkemässä valituksessa lukee.
Lasten opettaja vaihtui maaliskuussa. Luokkaan on otettu kaksi opettajaa, jonka lisäksi siellä työskentelee pitkäaikainen avustaja. Äidin mukaan myös rehtori on osallistunut opetukseen.
– Keväällä parissa kuukaudessa ei ennätetä ottaa kiinni niitä taitoja, jotka yläasteelle siirtymiseen tarvitaan, Tiina sanoo.