Siltamäen ala-asteelle saapui uusia opiskelijoita – aikuiset harjoittelevat suomen kieltä, kun heidän lapsensa leikkivät ohjatusti

Aikuisopiskelijat Hien Pham, 49, ja Gurmit Singh, 45, seuraavat pulpetin ääressä Siltamäen ala-asteen ensimmäisen luokan käsityön ja kuvaamataidon oppituntia. Välillä he kiertelevät ja juttelevat lasten kanssa.

Helsingin työväenopisto, Stadin ammatti- ja aikuisopisto sekä kaupunki aloittivat viime syksynä Vanhemmat mukaan -hankkeen, jossa maahanmuuttotaustaiset helsinkiläiset pääsevät opiskelemaan suomen kieltä alakoulun tunneille.

Tavoitteena on kielen oppimisen lisäksi tukea kotoutumista, helpottaa työllistymistä sekä opintoihin pääsemistä. Toiminta on tarkoitettu aikuisille, joilla on pieniä lapsia. Hankkeen rahoittaa kaupunginkanslia.

Maahanmuutto ei nosta työttömyyttä, sanoo Etlan Kangasharju – "Työperäinen maahanmuutto on avainasemassa"

Phamilla on meneillään toinen oppitunti Siltamäen ala-asteella. Edellisenä päivänä ryhmä on tutustunut koulun toimintaan.

– Olen oppinut tänään uusia suomen kielen sanoja. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten opettaja opettaa, Pham kertoo englanniksi.

Singh on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta. Hän osaa vähän suomea, mutta haluaa oppia lisää.

– Eläminen helpottuu Suomessa, kun osaa kieltä.

"Kodin ja koulun välinen yhteistyö paranee."

Myös hänen vaimonsa Amandeep Kaur, 37, opiskelee suomea koulussa. Heidän reilun vuoden ikäinen tyttärensä Gursiirad Kaur leikkii tuntien aikana alakerrassa ohjatusti.

Toiminta alkoi viime syksynä Jakomäessä Kankarepuiston peruskoulussa. Helmikuussa toiminta laajeni Pitäjänmäen peruskouluun ja Siltamäen ala-asteelle.

Kankarepuiston koulun ryhmä ei ole toistaiseksi toiminnassa. Se on tarkoitus aloittaa uudelleen, kun opiskelijoita on ryhmässä riittävästi.

Suomi tarvitsee enemmän osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa

Toiminnan koordinaattori Heidi Naukkarinen kertoo, että koulun oppitunneilla maahanmuuttotaustaiset oppivat suomea, kun he kuulevat kieltä jatkuvasti. Hän työskentelee työväenopistossa S2-opetuksen suunnittelijaopettajana.

– Toiminnan tavoitteena on myös edistää maahanmuuttotaustaisten vanhempien kotoutumista uudella innovatiivisella tavalla verrattuna perinteiseen kotoutumiskoulutukseen. Jotkut vanhemmista ovat saattaneet olla pitkään kotona, eikä heillä ole kontakteja ja sosiaalisia suhteita suomen kieltä puhuviin.

Mallista on tarkoitus tehdä pysyvä palvelu maahanmuuttotaustaisille lapsiperheille, Naukkarinen sanoo.

Aikuisopiskelijat käyvät koulussa kahtena päivänä viikossa. Aamupäivällä he osallistuvat kahdelle oppitunnille. Iltapäivällä he opiskelevat opettajan ohjauksessa suomen kieltä, kotoutumista sekä vanhemmuutta tukevia asioita.

Toiminta on maksutonta. Kouluille on hankittu ostopalveluna lastenhoitoa.

– Se madaltaa kynnystä osallistua, kun koululle voi tulla pienen lapsen kanssa, Naukkarinen sanoo.

Luokkiin on tulossa kevään aikana koulunkäynninohjaajaharjoittelijoita opettajien avuksi.

Naukkarinen pitää tärkeänä, että koulussa aikuiset pääsevät näkemään, miten suomalaisessa koulussa toimitaan ja miten lapsia opetetaan. Tätä kautta he pystyvät tukemaan paremmin omia lapsiaan.

– Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö paranee. Tällä tavoin vanhempien kynnys kysyä ja ottaa yhteyttä opettajaan pienenee.

"48 hakemusta ja olen päässyt kolmeen työhaastatteluun" – 47-vuotiaalle monen alan osaajalle on tarjolla vain harjoittelupaikkoja

Siltamäen ala-asteen luokanopettaja Mari Koivunen kertoo, että maahanmuuttajataustaiset aikuiset oppivat kieltä, kun he seuraavat opetusta ja osallistuvat tunneilla aktiivisesti toimintaan.

–Suomen kieli vahvistuu vuorovaikutuksessa, kun kieltä käytetään.

Koivusen mukaan ylimääräiset opiskelijat eivät kuormita opettajaa. Lapsetkin tykkäävät, kun tunneilla on vieraita.

Kun Glenn, 41, muutti Suomeen, hän osasi 5 sanaa – viikon kuluttua hän on Helsingin maahanmuuttojohtaja

Onko tässä tulevaisuuden tärkein kieli? – "Meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yleiskieltä"