Helsingin, Espoon ja Vantaan vetovoimaisuus on suurten kaupunkien keskinäisessä vertailussa edelleen varsin vaatimatonta. Espoo sijoittui kymmenen suurimman kaupungin kohdalla vasta sijalle kuusi, Helsinki sijalle yhdeksän ja Vantaa sijalle kymmenen.
Ylivoimaisesti vetovoimaisin suurkaupunki on Tampere – seuraavia ovat Kuopio, Oulu, Jyväskylä ja Turku. Listan ainoa sijoitustaan parantanut kaupunki on Oulu.
Asia käy ilmi T-Median kymmenen suurimman kaupungin Vetovoima&Pitovoima-tutkimuksesta. T-Media kertoo asiasta tiedotteessaan.
Tutkimuksessa ihmisten kriittinen suhtautuminen vetovoiman eri tekijöihin on lisääntynyt edellisestä tutkimuskierroksesta.
Kaupunkien vetovoiman parhaiten arvioituina osa-alueina korostuvat nyt erityisesti sijainti ja taloudellinen elinvoima, eli millainen talousalue on ja miten yritykset siellä voivat, sekä kaupunkien palvelut.
Pääkaupunkiseudun kaupungit, erityisesti Helsinki ja Vantaa, kärsivät entistä enemmän kalliista kustannusrakenteesta ja osin valtakunnallisesta mediallisuudesta, jossa korostuvat usein kielteiset tekijät.
Espoon vetovoima on edelleen pääkaupunkiseudun paras, joskin senkin vetovoima on enää kohtalaisella tasolla. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaan kokonaisvetovoimaluvut ovat heikentyneet eniten.
Kotitalouksiin kohdistuvat kaikkinaiset kustannuspaineet näkyvät myös tutkimustuloksissa. Potentiaaliset asukkaat vastaajina kiinnittivät entistä enemmän huomiota kaupungin kustannusrakenteeseen sekä yhteisöön ja ympäristöön liittyviin seikkoihin, kuten turvallisuuteen ja yleiseen asumisviihtyisyyteen.
Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää saavat. Oulu, Kuopio ja Jyväskylä ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kaupunkien hyvällä pitovoimalla on vahva vaikutus nykyisten asukkaiden myönteiseen käytökseen.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat T-Median joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023 toteuttamaan Vetovoima&Pitovoima-tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kymmenen, asukasluvultaan suurimman, kaupungin veto- ja pitovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 399 suomalaista.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset.