Professori Pekka Isotalus lähettää some-kehuja niin Sanna Marinille, vasemmistoliitolle, vihreille kuin perussuomalaisillekin.
Verkkopalvelu TikTok iski suomalaiseen vaalityöhön eduskuntavaaleissa niin rajusti, että se yllättikin tutkija Pekka Isotaluksen. Esimerkiksi Pirkanmaan vaalipiirissä nuoret, hieman yli parikymppiset Joakim Vigelius ja Miko Bergbom saivat molemmat yli 10 000 ääntä pitkälti aktiivisen Tiktok-kampanjoinnin avulla. Molemmilla on palvelussa tuhatmäärin seuraajia.
Samassa vaalipiirissä sosiaalisen median terapeutti-Villenä tuttu Ville Merinen (sd.) meni eduskuntaan. Merinen on auttanut ihmisiä Instagramissa ja TikTokissa.
Kolmikon suosio perustuu osaltaan lyhyisiin videoihin, joissa he ovat kertoneet vaaliteemoistaan, esimerkiksi maahanmuutosta. Sävy on ollut kärkevä, mutta ei ole lyönyt yli.
– Kun ensikertalainen tekee vakuuttavan kampanjan, se tarkoittaa aina sitä että on tapahtunut jotain erityistä. Tällä kaksikolla selkeä selitys on se, että TikTok on otettu haltuun ja sitä käytetään aktiivisesti.
Viestinnän professori sanoo, että sosiaalisen median vaikuttavuus on kauttaaltaan nyt kovaa tasoa.
– Sosiaalisen median käyttö ehdokkaiden ja äänestäjien osalta on kasvanut vaali vaalilta. Somen vaikuttavuus äänestyspäätökseen on kasvanut, eikä mitään syytä olettaa, että tämä kääntyisi näissä vaaleissa päinvastoin, Isotalus sanoo.
Hän huomauttaa, että sosiaalinen media ei voi olla ainoa tapa tehdä kampanjaa.
Vielä tammikuussa näytti siltä, että puolueiden puheenjohtajista vain Purra oli yleensä alkanut käyttää TikTokia.
Pekka Isotalus puoluejohtajien sosiaalisen median käytöstä.
– Pitää olla muutakin, ja pitää olla ennen kaikkea sisältöä. Sisällöllä on oltava myös kohdeyleisö. Mistään sometuksesta ei ole iloa, jos ei puhuttele ketään. Jos haluaa vetoa iäkkäämpiin ehdokkaisiin, silloin TikTok-kampanjointi ei hyödytä yhtään, Isotalus huomauttaa.
Isotalus huomauttaa, että kaikki lähtee kuitenkin edelleen sisällöstä ja siitä, että välineelle on jotain annettavaa. Tyhjiä seiniä on vaikea myydä.
– Politiikassa on myös aina se, ettei pelkkä väline ratkaise. Täytyy osata myös käyttää sitä välinettä. Tässä on vanha retoriikan oppi: se, mikä vaikuttaa, riippuu aina yleisöstä. Pitää pystyä muotoilemaan asiansa myös niin, että se vetoaa äänestäjiin ja oikea kohderyhmä löytyy. Muotoilun ja viestintätavan pitää sopia myös siihen välineeseen mitä käyttää.
Isotaluksen mukaan myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti TikTokin haltuun muita puoluejohtajia aiemmin.
– Vielä tammikuussa näytti siltä, että puolueiden puheenjohtajista vain Purra oli yleensä alkanut käyttää TikTokia. Hän esiintyi siellä koko ajan hyvin taitavasti, joten siitä oli varmasti hyötyä lopputuloksen kannalta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) saa puolestaan kiitosta Instagram-aktiivisuudestaan.
– Hän otti sen todella vahvasti haltuun ja käytti välinettä taitavasti kampanjassaan. Marin on tietysti ollut koko ministerikautensa ajan Instagramissa hyvin aktiivinen.
Isotalus ottaa Instagramin osalta esille myös Helsingistä valitun uuden kansanedustajan, vihreiden Fatim Diarran.
– Diarra onnistui Instagramissa erittäin hyvin, ja sillä oli varmasti merkitystä myös läpimenon kannalta. Hänellä oli vahvaa kannatusta sosiaalisessa mediassa. Myös Vasemmistoliiton Minja Koskela onnistui Instagramissa erinomaisesti, ja sillä oli varmasti vaikutusta äänimäärään.
Siitä Isotalus on vähän yllättynytkin, että Twitterillä oli aiempaa vähäisempi merkitys. Otetaan muutama esimerkki. Vuodesta 2012 perussuomalaisten viestinnässä mukana ollut aktiivinen twiittaaja Matias Turkkila keräsi Helsingin vaalipiiristä vain 468 ääntä, ja jäi kauas eduskuntapaikasta.
– Se ei mitenkään yllättänyt. Hänellä on ollut vaatimattomia äänimääriä aikaisemminkin, Isotalus sanoo.
Toisena esimerkkinä saman puolueen Twitter-tykittäjistä nousee esille Kaakkois-Suomen vaalipiiristä tuttu Jani Mäkelä. Mäkelän äänimäärä putosi neljässä vuodessa liki 2 000 äänellä, mutta tällä hetkellä hän on ennen tarkistuslaskentaa uusimassa mandaattinsa 17 äänen erolla.
Twitteriin Mäkelä on kommentoinut käytännössä päivittäin. Tyyli on ollut vaatimattomastikin arvioituna kärkevä.
– Nähdäkseni hän on pyrkinyt vetoamaan tunteisiin ja sitä kautta Twitterin algoritmeihin, että tunteita kuohuttavat twiitit nousevat isosti esille. Vaikea sanoa, onko tällä ollut suoranaista vaikutusta äänimäärään.