Ostareiden uusiminen on vähentänyt lähiöbaarien määrää.
Puhoksen ostoskeskuksessa on perjantaisena iltapäivänä kovaa kuhinaa. Islamilaisen kalenterin ramadan on parhaillaan käynnissä, ja perjantairukoukseen on kerääntynyt paljon ihmisiä ostoskeskuksen ylätasanteelle. Kontrasti Puhoksen etnisiin kauppoihin on melkoinen, kun käy sisään viereisellä käytävällä sijaitsevaan Kummisetä-pubiin.
Sisällä ihmisiä on noin kourallinen. Miljöö on tyypillinen suomalaiselle ostaribaarille. Hämärä valaistus, biljardipöytä ja pelikoneita. Terassilta avautuu näkymä Itiksen kauppakeskukseen.
Punkkareiksi esittäytyvät Juhani ja Jesse kertovat, että pubissa käy lähinnä vakioporukka, joskus viikonloppuisin satunnaisia juhlijoita. Tuttuja tuopin ääressä tullaankin heidän mukaansa tapaamaan.
He kertovat käyttävänsä myös muitakin Puhoksen palveluita.
– Käyn syömässä joskus tuossa viereisessä ravintolassa. Alakerran parturi on ehkä jopa Helsingin paras. Hyvä leikkaus, halpa hinta ja nopea palvelu, toteaa Juhani, jota Jesse komppaa.
Kulmapöydän herrasmiehien kanssa keskustelu kääntyy hyvin nopeasti tätä yksittäistä kuppilaa laajempiin asioihin. Puhutaan esimerkiksi Itä-Helsingin ostareiden kehityksestä.
– Ensin muuttui Myllikä, seuraavaksi lähti Puotila. Kaupungin kaavoitus ajaa janoiset jäljelle jääviin mestoihin.
Itä-Helsingissä ostareiden uusiminen on vähentänyt lähiöbaarien määrää.
Myllypuron ostari uusittiin vuosina 2009–2012. Vanha Erkki Karvisen suunnittelema betoniblokki vaihtui moderniin liikekeskukseen, jonka kivijalassa on liiketiloja, ylemmissä kerroksissa asuntoja. Vanhan ostarin lukuisista pubeista uudelle tuli vain yksi.
Puotilan ostoskeskuksen purkaminen alkoi viime vuonna. Sekin oli Karvisen käsialaa. Uusi ostari valmistuu näillä näkymin vuonna 2024. Tyyli noudattaa Myllypuron esimerkkiä. Kivijalkaan tulee liiketiloja ja yläpuolelle yhteensä 113 asuntoa. Tuevasta liikekeskuksesta paikan on varannut toistaiseksi yksi pubi.
Puhostakin kaupunki haluaa uusia. A-osa, jossa Kummisetäkin sijaitsee, säilytetään ja remontoidaan. Uudemmat B- ja C-osat puretaan. Tilalle on suunniteltu esimerkiksi asuntoja.
Kummisedän omistaja Sanjot Singh, 35, kertoo, että lähiöpubin pitäminen ei ole tänä päivänä helppoa. Haastattelu tehdään Singhin Taikurinhattu-baarissa. Se sijaitsee Kontulassa, kuten myös toinen Kummisetä-ravintola.
Kontulan ravintolat hän on jo myynyt, mutta toiminta jatkuu toistaiseksi. Kustannusten nousu on ajanut yrittäjän ahtaalle.
– Olemme pystyneet pitämään Puhoksen Kummisedän perheen voimin edes jollakin tavalla kannattavana.
Ainoan baarin rooli ei kuitenkaan ole Singhin mukaan helppo.
– Asiakaskunnan laajentaminen on hyvin hankalaa. Ihmisen pitää oikeastaan jo tullessaan tietää tulevansa meille. Esimerkiksi Kontulassa paikkoja on lukuisia, ja asiakkaita paljon.
Vakioasiakkaiden kanssa Singhillä on tuttavallinen suhde. Baarissa voidaan turista syvällisiäkin. Muualla tavatessa vaihdetaan vain terveiset.
– Täällä sitten kysytään, että mitä teit vaikka siellä kaupassa. On aina jotakin, mistä jutella. Usein pelkkä asiakkaan kuunteleminen riittää siihen, että hänellä tulee kotoisa olo.
Puhoksen Kummisedän toiminta jatkuu ainakin toistaiseksi. Singh sanoo odottavansa uusien projektien valmistumista. Ostarin viereinen ortodoksikirkon rakentamishanke seisoo, ja kaupunki on suunnitellut siihen uusia asuntoja.
– Katsotaan minkälaista mahdollista asiakaskuntaa siihen tulee. Sitten on helpompi tehdä päätöksiä.
Kuppilaan on saapunut hieman enemmän väkeä iltapäivän edetessä. Heikki, 73, on Kummisedässä tuttu naama. Puotinharjussa hän on asunut 20 vuotta.
– Tämä paikka merkitsee minulle yhteisöllisyyttä. Ei sitä yksin kotona jaksa aina istua.
Paikan valinta on Heikille selviö.
– Uudessa kuppilassa ei tunne ketään. Tämä on juuri meidän olohuone.
Muuten Heikin aika kuluu hänen kertomansa mukaan vapaaehtoistyössä Myllypuron seniorikeskuksessa.
Kulmapöydässä kysymys Kummisedän merkityksestä Puhoksella mietityttää.
– Tämä on viimeinen pala Itä-Helsingin krouvikulttuuria Puhoksella. Vähän kuin aikuisten kerhohuone. Paikalle tullaan myötäelämään tunnetiloja ja jakamaan maailmaa omasta vinkkelistä.
Kysyntää lähiökrouveille tulee pöydän herrasväen mukaan aina olemaan.
– Parempi se on tänne tulla kuin hakata omien murheiden kanssa päätä seinään himassa.
Kehitys on kuitenkin myös loogista. THL:n mukaan alkoholinkulutus on pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
European School Survey Project on Alcohol and other Drugs (ESPAD) aineisto vuodelta 2019 osoittaa, että raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt kahdessakymmenessä vuodessa noin kymmenesosasta lähes kolmannekseen.
– Junnut ei enää samalla tavalla dokaa kilpaa kuin me nuorena. Se on hyvä, kulmapöydässä summataan.
