Finlandiatalon takana sijaitseva Töölönlahden puiston nurmesta on muodostunut ongelma kaupungille. Nurmi on ollut jo usean vuoden ajan todella huonossa kunnossa. Nurmi on kitukasvuinen ja osittain sitä ei ole lainkaan suurella puistoalueella.
Kaupungin projektijohtaja Ville Immonen kertoo, että ongelman syytä on selvitelty jo usean vuoden ajan.
– Olemme yrittäneet miettiä keinoja nurmen kunnon parantamiseksi, mutta suurin syy tällä hetkellä taitaa olla valkoposkihanhet, Immonen sanoo.
– Vaikka joka kevät olemme kylväneet nurmen uudestaan, kasvu ei onnistu. Heti kun vihreää alkaa tulla, hanhet syövät sitä pois.
Nurmea rasittavat myös puistossa järjestettävät tapahtumat. Vuonna 2016 valmistuneen nurmen kasvua on pyritty parantamaan vuosien varrella muun muassa ilmastoimalla ja lannoittamalla.
Töölönlahden puiston nurmi on ollut jo usean vuoden ajan huonossa kunnossa. Hannu Toivonen
Puiston maaperää on tutkittu Immosen mukaan useita kertoja, mutta siinä ei ole todettu suurempaa vikaa.
Nurmen pohja on monesta muusta puistosta poiketen hyvin hiekkainen. Ratkaisulla on pyritty lisäämään nurmikon kestävyyttä, koska alueella järjestetään keväisin ja kesäisin tapahtumia.
– Kun pohjassa on enemmän hiekkaa, nurmikko on alttiimpi kuivuudelle, koska hiekkapohja läpäisee vettä nopeammin.
Ongelmien ei Immosen mukaan pitäisi johtua hiekkapohjasta, koska alueella on kastelujärjestelmä. Hän pohtii, että nurmikon pohjalla saattaa kuitenkin olla vaikutusta.
– Myös Arabianrannan puistossa ja Kaivopuistossa on paljon hanhia, mutta siellä nurmen kanssa ei ole vastaavia ongelmia. Näissä puistoissa nurmen kasvualusta on käsitykseni mukaan erilainen kuin Töölönlahden puistossa.
Toukokuun alussa Makasiinipuiston nurmikkoon laitettiin biohiiltä. Tarkoituksena on vertailla, miten biohiili vaikuttaa hyvä- ja huonokuntoisen nurmen kasvuun. Aineella pyritään parantamaan Töölönlahden puiston nurmen kasvua.
Töölönlahdella ihmetystä on herättänyt myös maaperän pinnalle muodostunut huopamainen kerros. Immonen ei osaa sanoa, miten se on muodostunut. Sillä saattaa myös olla hänen mukaansa vaikutusta nurmiongelmaan.
– Käytännössä se on kuivunutta nurmikkoa ja muuta orgaanista ainesta, mutta en tiedä, miten se on muodostunut.
Töölönlahden puiston läpi kulkeva Anna-Kaisa Aerikkala, 41, kertoo pistäneensä merkille nurmen huonon kunnon. Hän on käymässä Helsingissä työmatkalla.
– Nyt on vielä aikainen kevät, mutta mietin, että milloinhan se lähtee kasvamaa. Aika surullisen näköinen, Aerikkala sanoo.
Sirpa Ronkaisen mielestä Töölönlahden puisto olisi viihtyisä, jos nurmi olisi paremmassa kunnossa. Hannu Toivonen
Töölössä asuva Masi Torviainen, 55, kulkee puiston läpi lähes päivittäin. Hänen mielestään se pitäisi saada parempaan käyttöön. Nyt ankeassa puistossa käy vähän ihmisiä.
– Hyötykäyttäjät ovat löytäneet kohteensa, hän sanoo viitaten nurmea syövään hanhiparveen.
Kuusamossa asuva Sirpa Ronkainen, 49, on työmatkalla käymässä Helsingissä. Myöskään hänen mielestään nurmi ei näytä hyvältä.
– Se näyttää vastasulaneelta pellolta, jossa ei ole tehty vielä mitään.
Hänen mielestään puisto olisi erittäin viihtyisä, jos nurmi olisi kunnossa.
Tänä kesänä kaupunki yrittää vähentää hanhien määrää uudella keinolla. Kaksi nurmialuetta puiston Töölönlahden puoleisessa päädyssä muutetaan niityksi.
Immosen mukaan hanhet ryhmittyvät tiettävästi alueille, joista on näköyhteys veteen, jonne ne voivat paeta vaaran uhatessa.
– Niityllä pystymme estämään näkyvyyden Töölönlahdelle. Tällä tavoin kokeilemme, siirtyisivätkö hanhet muualle, kun ne eivät enää näe vettä.
Musiikkitalon takana olevan Makasiinipuiston nurmen kanssa ei ole ollut ongelmia. Hannu Toivonen
Niityn kasvatus on rahoitettu OmaStadi-hankkeen varoista.
Valkoposkihanhia on pyritty karkottamaan Suomessa useilla eri keinoilla, koska ne aiheuttavat muun muassa taloudellisia haittoja maanviljelijöille. Myös niiden ulosteet koetaan ongelmaksi puistoissa.
Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sen tappaminen ja luvaton häiritseminen on laitonta.
Töölönlahden nurmen kasvua pyritään parantamaan tänä kesänä myös lisäämällä maahan biohiiltä.
– Biohiili sitoo kasvualustaan kosteutta ja ravinteita.
Biohiilen vaikutusta vertaillaan laittamalla puiston eri kohtiin erikokoista raetta. Vertailualueelle hiiltä ei laitettu lainkaan.
Biohiilen lisääminen on osa kaupungin hanketta, jossa testaan eri biohiilien vaikutusta muun muassa nurmen kasvuun. Hanketta koordinoi Aalto-yliopisto.
Biohiiltä Töölönlahden puiston nurmella. Hannu Toivonen
Immosen mukaan viimeinen vaihtoehto on, että Töölönlahden puiston nurmi rakennetaan kokonaan uudelleen. Sitä ennen kaupunki haluaa nähdä, miten niityn istuttaminen ja biohiili vaikuttavat.
Niityn vaikutuksia joudutaan kuitenkin odottamaan ensi kesään, koska se kasvaa alueelle todennäköisesti vasta loppukesästä.
4
