Yli 30-vuotias homoklubi DTM avaa uusissa tiloissa Teurastamolla. Ravintolapäällikkö Tomi Häkkinen kasvoi DTM:ssä alan ammattilaiseksi ja kertoo nyt, miksi homobaareille on yhä tarvetta.
Helsingin Teurastamolla on vaatimaton ulko-ovi, joka pääsee pian kovaan käyttöön, kun uusi DTM aloittaa toimintansa. Homoklubi jäi kodittomaksi kesällä 2020, kun se joutui lopettamaan toimintansa Mannerheimintiellä, sillä naapurihotelli St. George valitti yökerhon pitävän liian kovaa meteliä.
Välivaiheessa DTM järjesti klubi-iltoja Helsingin Ääniwallissa. Tammikuussa 2023 odotus päättyi, kun DTM ilmoitti löytäneensä uudet tilat Teurastamolta. Tämä on klubille jo neljäs osoite, sillä se aloitti toimintansa Annankadulla 1992, muutti Isolle Roobertinkadulle 2002, Mannerheimintielle DTM siirtyi 2012, ja Teurastamon DTM avaa ovensa kesällä 2023.
Ravintolapäällikkö Tomi Häkkinen avaa vaatimattoman oven ja viittilöi sisään. Klubin tilat ovat vielä täysin kesken, mutta halli tekee tyhjänäkin vaikutuksen. Huonekorkeus on kahdeksan me
Häkkisen on vaikea keksiä huonoja puolia DTM:n uudesta sijainnista, vaikka myöntääkin, että Teurastamon alue on vielä kehitysvaiheessa eikä kaikkia palveluita, kuten pankkiautomaattia, lähistöllä olekaan.
– Tontin henki sopii hyvin siihen, mitä teemme. Hieman syrjäinen sijainti on myös etu, koska kuka tahansa ei kävele kadulta sisään. Meille tullaan bileiden ainutlaatuisen ilmapiirin vuoksi huipentamaan ilta. Uskon, että ihmiset ovat valmiita matkustamaan sen perässä, Tommi Häkkinen sanoo Helsingin Uutisten sisarlehti Avecmedialle.
Häkkinen alkaa esitellä rakentuvaa klubia: Narikka heti sisäänkäynnin jälkeen, vessoja vasemmalle hallin reunaan, perälle DJ-koppi, jonka edustalle mahtuu satoja klubbaajia tanssimaan ja oikealle seinustalle iso baaritiski. Lisäksi vielä viereiseen halliin ”popimpi puoli” baaritiskeineen. Ja tietenkin omat tilat henkilökuntaa ja artistien backstage-tarpeita varten.
Niiden onkin syytä olla kunnossa, sillä kansainvälisten ja kotimaisten DJ:iden lisäksi DTM:n lavalla on totuttu näkemään myös kovan luokan artisteja Meiju Suvaksesta Antti Tuiskuun ja Sannista Saara Aaltoon.
Lisäksi DTM on tutustuttanut asiakkaitaan drag-taiteeseen, esimerkiksi bingon merkeissä, jo vuosia ennen kuin RuPaul’s Drag Race -kisailu teki dragista tuttua TV-katsojille.
Livemusiikkia ja dragia Häkkinen lupaa myös Teurastamon DTM:ään, mutta muutakin ohjelmaa on tulossa. DTM:llä on alusta asti ollut tärkeä rooli Helsingin klubikulttuurin kannalta. Jo Annankadun-vuosina katalogiin kuului muun muassa sunnuntaiklubi Pump, minkä jälkeenkin DTM:ssä on järjestetty säännöllisesti muun muassa Danceteria- ja Rebels-klubeja sekä aamubileitä.
Häkkinen kertoo kiertäneensä työmielessä Euroopan homoklubeja, ja inspiraatio näkynee DTM:n ohjelmistossa.
– Maailmalla homoklubit suurkaupunkeja lukuun ottamatta ovat usein askeettisia ja mielikuvituksettomia, eivätkä ne aina tarjoile kovin paljon uutta. Me emme halua pysähtyä vaan olla ajan hermolla.
Sateenkaariyhteisö on viime vuosina jakautunut pienempiin alakulttuureihin, joita Häkkinen haluaa palvella erilaisten niche-iltojen muodossa.
– Vielä 2012 yhteisön sisällä oli enemmän yhtenäiskulttuuria ja haluttiin olla yhtä perhettä. Pandemian jälkeen on tullut enemmän pieniä eventtejä, jotka puhuttelevat tiettyä porukkaa. Toivon, että pystymme jatkossa puhuttelemaan eri segmenttejä paremmin, jotta he kokisivat DTM:n omakseen.
Suositut miesten- ja naistenillat saavat todennäköisesti myös jatkoa, mutta sukupuolenmukainen rajaus ei ole yhtä tiukka kuin aiemmin, sillä yleinen ymmärrys sukupuolten moninaisuudesta on valtavirtaistunut, sanoo Häkkinen.
– Teemat nousevat yhteisöstä itsestään, ja teemme yhteistyötä verkostojemme kanssa. Jos minä cis-homomiehenä järjestäisin bi- ja lesbonaisille ohjelmaa, se ei välttämättä tunnu heille omalta.
Neljäs DTM avaa erilaiseen yhteiskuntaan kuin edeltäjänsä, sillä Suomeen on tullut tasa-arvoinen avioliittolaki 2017 ja vuoden 2023 lakiuudistus kohensi jossain määrin transsukupuolisten oikeuksia. Homojen ja lesbojen rinnalla puhutaankin entistä enemmän muun muassa queer-identiteetistä ja sukupuolen moninaisuudesta.
– Käytämme termiä ’homobaari’, sillä se on yleisesti tunnettu käsite. Emme kuitenkaan halua sulkea ketään pois. Laajemmin sanottuna olemme yökerho HLBTIQ+-ihmisille. Meille ovat kaikki tervetulleita.”
Toisinaan kuulee väitteitä, että tasa-arvo olisi jo niin pitkällä, ettei erillisille homobaareille olisi tarvetta, mutta DTM:n Tomi Häkkinen on toista mieltä.
– Kun avasimme 1992, asiakkaamme eivät välttämättä voineet käydä muualla, koska se ei ollut turvallista. Nykyään ei ole pakko käydä homobaarissa sen vuoksi, että muualla saisi turpaan. Sen sijaan haluamme tuoda jotain ylimääräistä, meidän yhteisölle räätälöityjä palveluita, elämyksiä ja kokemuksia.
Lue jutun pidempi versio Avecmediasta.