Matkailu: "Valtavat risteilyalukset ovat ovat matkailuturismin syöpä" – Tutkija Tom Selänniemi listasi, miten matkailu muuttuu koronaviruksen myötä

Matkailun tutkija Tom Selännniemi ei syyllistäisi suomalaisia lentämisestä. Oleellisempaa hänestä on, miten kestäviä valintoja perillä matkakohteessa tehdään. Kai Skyttä

Jos koronatilanne jostakin syystä helpottaa nopeammin kuin miltä nyt näyttää, Selänniemi uskoo matkailun jatkuvan hyvinkin nopeasti normaalina – tai jopa normaalia vilkkaampana. – Uskon, että esimerkiksi lentäminen lisääntyy tulevaisuudessa entisestään.

Katariina Hakaniemi

Suomen luontokeskus Haltian johtaja, matkailun tutkija Tom Selänniemi, 54, ei ole huolissaan matkailuelinkeinon tulevaisuudesta. Hän on nähnyt läheltä, että ala toipuu erilaisista kriiseistä nopeammin kuin moni muu.

– Isot ketjut pärjäävät kyllä, Selänniemi sanoo.

Sen sijaan hän suree vaikkapa Kreikan saaristossa tai Suomen Lapissa sinnittelevien pienten perheyritysten puolesta.

– Pelkään, että ne eivät kestä tätä iskua, jos edes loppukesällä ei saada toimintaa pyörimään. Oikein sydäntä kylmää ajatella Venetsian tyhjiä katuja.

Suurten matkailualan ketjujen riskienhallinta on Selänniemen mukaan sellaisella tasolla, että niitä ei kaada huono kesäkausi eikä vielä hiljainen talvikaan.

Ketjut saattavat jopa vahvistua entisestään, kun tilanne normalisoituu. Kun pienet yritykset lyövät laudat ikkunoihin, vakavaraiset yritykset voivat ostaa tyhjentyneet pikkuhotellit ja muut kiinteistöt alle markkinahintojen.

– Omistus saattaa siis keskittyä entisestään.

Kun tsunami teki tuhojaan etenkin Kaakkois-Aasian rannikoilla loppuvuodesta 2004, Selänniemi oli Aurinkomatkojen palveluksessa. Matkatoimiston 900 asiakasta oli sillä hetkellä Thaimaassa. Alkoi massiivinen evakuointioperaatio, jonka Selänniemi organisoi yhdessä firman silloisen toimitusjohtajan kanssa.

– Silloin näin läheltä, miten nopeasti matkailuala toipuu pahasta kriisistä, Selänniemi sanoo.

Kaikki alkukevään lennot Thaimaahan peruttiin. Mutta kun ensimmäinen charterlento toukokuussa 2005 nousi siivilleen, se oli tupaten täynnä. Moni koki, että paras tapa auttaa kovia kokeneita maita oli matkustaa paikan päälle.

– Uskon, että moni ajattelee niin tämänkin kriisin jälkeen. Ensimmäinen matka tulee olemaan juhlaa. Patoutunutta matkustustarvetta on varmasti kertynyt.

Jos koronatilanne jostakin syystä helpottaa nopeammin kuin miltä nyt näyttää, Selänniemi uskoo matkailun jatkuvan hyvinkin nopeasti normaalina – tai jopa normaalia vilkkaampana.

– Uskon, että lentäminen lisääntyy tulevaisuudessa entisestään.

Kun tsunami teki tuhojaan etenkin Kaakkois-Aasian rannikoilla loppuvuodesta 2004, Selänniemi oli Aurinkomatkojen palveluksessa. Matkatoimiston 900 asiakasta oli sillä hetkellä Thaimaassa. Alkoi massiivinen evakuointioperaatio, jonka Selänniemi organisoi yhdessä firman silloisen toimitusjohtajan kanssa. Arkisto/Niemi Jenni-Justiina

Kun pienet yritykset lyövät laudat ikkunoihin, vakavaraiset yritykset voivat ostaa tyhjentyneet pikkuhotellit ja muut kiinteistöt alle markkinahintojen.

Suomen luontokeskus Haltian johtaja, matkailun tutkija Tom Selänniemi

Tilanne on toki nyt erilainen kuin tsunamin jälkeen. Tämän kriisin aiheuttaja on virus, ja tulevan ennustaminen on siksi vaikeaa.

Maailmaa ei kuitenkaan Selänniemen mukaan voi lopullisesti lyödä säppiin. Ihmisten on päästävä jossain vaiheessa matkustamaan sekä työssä että vapaa-ajalla.

– Maailma ei kestä sitä, että se pannaan vuodeksi kiinni. Jossakin kohtaa on tehtävä päätös, että epidemian huippua on tasoitettu riittävästi ja matkailu voi taas jatkua.

Hänen mukaansa maailmaa on 1950-luvulta asti rakennettu niin, että se on taloudellisesti – ja paradoksaalista kyllä jopa ekologisesti – riippuvainen turismista.

Kriisistä seuraa aina jotain hyvääkin. Näin uskoo myös Tom Selänniemi. Ilmakehä esimerkiksi puhdistuu lyhytaikaisesti, kun lentokoneet pysyvät maassa.

Joku saattaa myös havahtua pohtimaan omia matkustuskäytäntöjään. Enää ei ehkä lähdetä reissuun hetken mielijohteesta tai selvittämättä, omistaako majapaikan iso ketju vain paikallinen perheyritys.

Selänniemellä on 30 vuoden kokemus matkailualan tutkijana ja toimijana. Hän on istunut lentokoneessa paljon ja tietää oman hiilijalanjälkensä olevan jättimäinen. Kestävän matkailun puolesta hän on silti puhunut jo 1990-luvun alusta asti.

– Lentämisestä ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa, kunhan tekee kestäviä valintoja, hän sanoo.

Niillä hän tarkoittaa sen varmistamista, että reissussa käytetyt rahat jäävät paikallisten yritysten taskuun.

Esimerkiksi sellaisten kohteiden kuin Barcelonan, Venetsian ja Dubrovnikin kestokyky on ylitetty selvästi. Voi olla, että tämä helpottaa hetken niiden tilannetta.

Suomen luontokeskus Haltian johtaja, matkailun tutkija Tom Selänniemi

Selänniemi toivoo, että kriisi toisi pientä helpotusta liikaturismiin.

– Esimerkiksi sellaisten kohteiden kuin Barcelonan, Venetsian ja Dubrovnikin kestokyky on ylitetty selvästi. Voi olla, että tämä helpottaa hetken niiden tilannetta.

Kestokyvyn ylitys näkyy siinä, että kaupungit ovat turistien kansoittamia Airbnb-asuntoja täynnä. Paikallisilla ei ole enää varaa vuokrata kotia kaupungin keskustasta.

Selänniemi soisi, että kriisi myös hillitsisi ihmisten halua pakkautua 4000 hengen risteilyaluksille.

– Ehkä aika pahasti sanottu, mutta nämä isot laivat ovat matkailuturismin syöpä. Ne saastuttavat ja ruuhkauttavat kaupunkeja. Kohde ei hyödy näitä turisteista juuri lainkaan.

Matkalaukut on jo melkein pakattu

Tom Selänniemi on varannut itselleen ja vaimolleen perinteisen matkan Kreikan saaristoon ensi kesäksi. Reissuun on tarkoitus lähteä juhannuksena.

– Näyttää siltä, että matkaa täytyy siirtää eteenpäin.

Mutta heti, kun riskitaso laskee, Selänniemet pakkaavat laukkunsa ja lähtevät reissuun.

Selänniemi on pienviljelijäperheen vesa ja kotoisin Kruunpyystä. Hänen lapsuudessaan Pohjanmaalla ei ollut tapana lentää etelään lomalle.

– Vuonna 1974 olimme viikon Savonlinnassa. Se oli iso juttu, hän kertoo.

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Selänniemi lähti Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kulttuuriantropologiaa, tapasi vaimonsa ja lähti tämän kanssa ensimmäistä kertaa interreilaamaan.

– Siitä se lähti. Annoin pirulle pikkusormen.

Täysin kestävää matkailua ei ole, sanoo matkailun tutkija Tom Selänniemi, ellei sitten mene kävellen lähimetsään. Tämä kuva on Lauhanvuoren kansallispuistosta. Markus Sirkka

Meillä keski-ikäisillä on vielä vähän outo tapa ajatella, että jos menee vain 30–40 kilometrin päähän, pitää tulla yöksi kotiin.

Suomen luontokeskus Haltian johtaja, matkailun tutkija Tom Selänniemi

Luontokeskus Haltian johtajana Selänniemi suosii myös lähimatkailua. Hän on koko uransa ajan liputtanut kestävän matkailun puolesta.

Mutta voiko matkailu koskaan olla täysin kestävää? Ei, Selänniemi myöntää.

– Ellei sitten mene kävellen lähiluontoon.

Juuri niin moni on nyt tehnytkin viime aikoina, olosuhteiden pakosta. Selänniemi sanoo panneensa jo ennen koronaa merkille, että lähialuematkailu kiinnostaa etenkin nuoria.

– Meillä keski-ikäisillä on vielä vähän outo tapa ajatella, että jos menee vain 30–40 kilometrin päähän, pitää tulla yöksi kotiin.

Hän kehottaa ottamaan pääkaupunkiseudun nuorista mallia. He pakkaavat kamat rinkkaan, matkustavat julkisilla esimerkiksi Nuuksion kansallispuistoon ja yöpyvät teltassa.

– Olisi hienoa, jos ruuhka-Suomeen saataisiin lisää matkailuun liittyvää majoitus- ja ravintolatoimintaa.

Jokainen matka on elämys, tehdään se sitten lähelle tai kauas.

Omassa väitöskirjassaan Selänniemi tuli siihen tulokseen, ettei kohteella ole turistille niin suurta merkitystä kuin niillä aistielämyksillä, joita hän matkalla kokee. Vastaavia on vaikea tavoittaa tavallisessa arjessa.

Selänniemen mukaan matkailusta on tullut osa suomalaista kulttuuria. Ne, joilla on siihen mahdollisuus, jäävät usein koukkuun.

Niin on käynyt Selänniemelle itselleenkin. Seuraava Kreikan-matka on hänen ja hänen vaimonsa 31. yhteinen matkansa samaan kohteeseen.

Hän

Tom Selänniemi

Turismin tutkija, kestävän turismin asiantuntija ja Suomen luontokeskus Haltian johtaja.

Kirjoittanut väitöskirjan suomalaisturistien etelänmatkailusta kulttuuriantropologisesta näkökulmasta.

Toimi tohtoriksi väiteltyään muun muassa yliopistonlehtorina ja hetken aikaa Jyväskylän yliopistossa kulttuuriantropologian apulaisprofessorina.

Toimi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Aurinkomatkojen varatoimitusjohtajana.

Työskenteli tämän jälkeen Unicefin yritysyhteistyöjohtajana ennen Suomen luontokeskus Haltiaan siirtymistä 2014.

Naimisissa, kahden lapsen isä.

Asuu Helsingissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt