Tiina Meriläinen, 41, sai selityksen sille, miksi hän unohtelee ja mokailee – "Helpotti kuulla, ettei kyse ole vain huolimattomuudestani"
Lääkäri Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen neuvoo puhumaan hajamielisyydestä, niin normaali erottuu epänormaalista. Moni on mestari keskeyttämään itse itsensä.
T iina Meriläinen, 41, on ollut hajamielinen pikkutytöstä lähtien. Koulukirjat olivat aina kotona, kun niiden piti olla koulussa, ja päinvastoin.
Vanhempana hän on hajottanut parikin kertaa puhelimensa, kun se on unohtunut tankkausreissulla auton katolle – lompakon kaveriksi.
– Ensimmäisellä kerralla lompakon palautti naapuri, joka oli löytänyt sen. Toisella kerralla lompakko oli viety huoltoasemalle. Puhelimet olivat palasina ojan penkalla, kouvolalainen Meriläinen kertoo.
Hoitoalalla työskentelevä Meriläinen on huomannut, että epäsäännöllinen kolmivuorotyö pahentaa tilannetta, sillä unirytmi kärsii.
Hän sanoo olevansa "jo ihan vitsi" omassa perheessään.
– Lapsetkin kyselevät, että ovatko puhelin, avaimet ja lompakko mukana. Saahan sattumuksista hyviä tarinoita, mutta eivät ne aina itseä huvita.
Hajamielisyys johtuu siitä, että yrittää pitää mielessään liian monta asiaa samalla kertaa. Silloin ihminen toimii, vaikka ajatus harhailee muualla. Kiire, stressi ja väsymys pahentavat tilannetta.
Piirre voi olla kohtalokas esimerkiksi liikenteessä.
Onneksi hajamielisyyksissä tehdyt mokat ovat usein harmittomia. Nuorisopsykiatrian erikoislääkärillä Mikaela Blomqvist-Lyytikäisellä on mielessään esimerkki.
– Eniten on huvittanut se, kun hyvä ystäväni manaili kerran hukanneensa kännykkänsä – jolla soitti.
Blomqvist-Lyytikäisellä on itselläänkin taipumusta hajamielisyyteen.
– Puolisoni on joutunut tuomaan minulle töihin milloin mitäkin kotiin unohtunutta.
Jos kärsii selvästä traumaperäisestä dissosiaatiohäiriöstä, voi vaeltaa jopa tunteja jossain ja unohtaa ajan kulun. Ihminen toimii silloin kuin autopilotilla eikä muistijälkiä jää.
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen
Blomqvist-Lyytikäinen muistuttaa, että hajamielisyys voi olla myös merkki dissosiaatio-oireesta.
Dissosiaatio tarkoittaa sitä, että mieli ei ole täysin läsnä tässä hetkessä. Osa ihmisestä, esimerkiksi tunteet, luulevat, että menossa on jokin aiemmin koettu tilanne.
– Jos kärsii selvästä traumaperäisestä dissosiaatiohäiriöstä, voi vaeltaa jopa tunteja jossain ja unohtaa ajan kulun. Ihminen toimii silloin kuin autopilotilla eikä muistijälkiä jää, lääkäri kuvailee.
Jos dissosiaatio-oire on lievä, sen voi saada kuriin samalla tavalla kuin hyvälaatuisen hajamielisyyden eli välttämällä liiallista psyykkistä kuormitusta ja tekemällä läsnäoloharjoituksia.
Hajamielisyydessä voi olla kyse myös alkavista muistivaikeuksista, ja siitä jotkut Blomqvist-Lyytikäisen potilaat ovatkin huolissaan. Oireet voivat liittyä myös masennukseen. Jos epäilee näitä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
– Niin kauan ei tarvitse huolestua, kun tahdin hidastaminen ja hengitteleminen auttavat miettimään loogisesti, missä mennään.
Tiina Meriläisen hajamielisyyden syyksi paljastui tarkkaavaisuushäiriö eli adhd.
Nelisen vuotta sitten saatu diagnoosi oli helpotus.
– Sain selityksen sille, miksi niin moni arkinen asia on minulle vaikeampi kuin monelle muulle. Helpotti kuulla, ettei kyse ole vain huolimattomuudesta.
Meriläinen on huomannut, että diagnoosin ansiosta myös lähipiiri ja työkaverit ymmärtävät häntä paremmin kuin ennen.
Hän on puhunut asiasta avoimesti ja kehittänyt itselleen uusia toimintatapoja, joiden ansiosta arki sujuu jouhevammin. Kun hän tulee töistä kotiin, hän ei riisu edes kenkiään ennen kuin on laskenut avaimet niille varatulle paikalle.
Jos myöhemmin päivällä on jokin meno, hän laittaa kännykkään herätyksen päälle.
– Jos teen jotakin kivaa käsilläni, vaikkapa neulon, saatan unohtaa ajan kulun täysin. Herätys havahduttaa minut tähän hetkeen.
Meriläinen on oppinut tunnistamaan, milloin pää alkaa kuormittua. Silloin hän hakeutuu luontoon, sillä metsä ja vesi rauhoittavat.
Hän on saanut paljon apua myös lääkityksestä.
– Se auttoi alusta asti. Yhtäkkiä huomasin, että ai, pää voi toimia näinkin.
Hajamielisyyttä voi ehkäistä läsnäoloharjoituksilla eli niin sanotuilla maadoittumisharjoituksilla.
Kun ottaa kaikki aistit käyttöönsä ja samalla keskittyy syvään hengittämiseen, fokus palautuu tähän hetkeen. Blomqvist-Lyytikäinen suosittelee helposti kuormittuvia pysähtymään työpäivänsä aikana joka tunti kolmeksi minuutiksi hengittelemään.
Sen lisäksi hän kehottaa tekemään kuten Tiina Meriläinen eli puhumaan hajamielisyydestä avoimesti.
– Se auttaa parhaiten näkemään, mikä on normaalia hajamielisyyttä ja mikä ei.
Moni keskeyttää itse itsensä
Jos olet mestari keskeyttämään itse itsesi, sinulla saattaa olla adt. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista attention deficit trait, joka tarkoittaa itse aiheutettua keskittymishäiriötä.
Muun muassa aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kirjoittavat ilmiöstä teoksessaan Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Kirjan sanoma on lohdullinen: omaa keskittymiskykyään voi parantaa.
Huotilainen ja Moisala muistuttavat, että aivot muokkautuvat läpi elämän. Kirjassaan he kehottavat muun muassa lopettamaan kiire-sanan jatkuvan käytön. Jo se voi helpottaa kiireen tuntua, sillä sanoissa on voimaa.
Hätäisen kannattaa lisäksi valita itselleen hidasta tekemistä – kuten pyykkien silittämistä.
Tutkijoiden mukaan on myös hyvä hoitaa perusasiat, kuten uni, ravinto ja liikunta, kuntoon. Älylaitteita pitää nimensä mukaisesti käyttää älykkäästi, ei jatkuvasti.