Hyvinvointi: Vea Vainio ja Nella Kaartinen tanssivat metsässä, koska se tekee hyvää keholle ja mielelle – "Puhdistava, rauhoittava kokemus, jossa voi antautua hetkeen"

Vea Vainion metsätanssi pohjautuu improvisaatioon, luovaan liikkeeseen ja läsnäoloon. Päivi Tuovinen

Tanssitaiteilijat uskovat, että metsätanssin suosio kasvaa. Kiireiset ihmiset kaipaavat luonnossa oloa sekä rauhoittumista ja rentoutumista.

Tuomas Massinen

Jooga, meditaatio ja mindfullness. Jos tiedät suunnilleen, mitä nämä tarkoittavat, olet jo perillä siitä, mitä metsätanssilla haetaan. Siinä on monia samoja elementtejä.

Metsätanssi yhdistää tanssin ja luonnossa liikkumisen, kaksi liikuntamuotoa, jotka lisäävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia.

– Ymmärrän toki, että joillakuilla voi olla ennakkoluuloja. Jotkut voivat pitää metsätanssia vähän vieraana asiana. Joillakuilla voi olla mielikuvia puiden halaamisesta ja tanssimisesta kukkaniityllä, hymähtää helsinkiläinen joogaopettaja, tanssitaiteilija ja toimintaterapeutti Vea Vainio.

Vainion mielestä ihmisten kannattaisi ennakkoluulottomasti kokeilla metsätanssia.

– Metsässä liikkuminen on ihmiselle luontaista, ja tanssi on ollut esimerkiksi osa erilaisia rituaaleja. Metsässä tanssiminen voi kuitenkin tuntua nykypäivänä vähän oudolta, koska olemme tottuneet tanssimaan sisällä, tanssistudioissa ja lavoilla, Vainio tuumii.

Vea Vainion mukaan mieli ja keho ovat luonnossa läsnä paremmin kuin kaupunkiympäristössä. Päivi Tuovinen

Joillakuilla voi olla mielikuvia puiden halaamisesta ja tanssimisesta kukkaniityllä.

Vea Vainio

Vainio, 29, on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, puutarhanhoidosta ja tanssista. Hän on myös osallistunut vuosien saatossa luontoa hyödyntäville tanssi-, jooga- ja ekoterapiakursseille.

Vuoden 2013 paikkeilla hän innostui tanssin ja metsän yhdistelmästä ja ajatus metsätanssituokioiden järjestämisestä syntyi.

– Inspiroiduin kivistä, kannoista, puista ja vesistä tanssiympäristönä, Vainio kertoo.

Hän on järjestänyt yhtenä työnään metsätanssituokioita Espoossa, Helsingissä ja Oulussa neljän viime vuoden ajan. Parin tunnin sessioille on osallistunut kerrallaan muutamia ihmisiä, joista useimmilla on ollut jooga-, tanssi- tai teatteritaustaa.

– Ei kuitenkaan tarvitse olla tanssitaustaa metsätanssin aloittamiseksi, Vainio korostaa.

Nella Kaartinen

Ajantaju voi kadota metsässä tanssiessa.
Metsätanssi on Vea Vainiolle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Päivi Tuovinen

Vainion vetämissä tuokioissa tyyli on vapaa eikä tiettyjä askeleita ole. Tanssi ei ole ennalta suunniteltua vaan se perustuu läsnäoloon, luovaan liikkeeseen ja improvisaatioon.

Vainio luo kuitenkin osallistujille raamit matalan kynnyksen harjoitusten avulla.

Metsätanssin tarkoituksena on vahvistaa omaa läsnäolon tunnetta.

– Usein aluksi on harjoitus, jossa aistimme luontomaisemaa ja omaa hengitystämme.

Taustalla ei soi musiikki vaan luonnon äänet, kuten linnunlaulu ja tuuli.

Vainion mukaan metsätanssi ei ole monimutkaista.

– Osallistuja voi inspiroitua vaikkapa viereisestä puusta ja tehdä sen kanssa liikkeitä.

Metsän lisäksi Vea Vainio saa innoitusta tanssilleen vesistöstä. Päivi Tuovinen

Metsätanssi voi olla nykyihmiselle hyödyllinen hyvinvoinnin lähde.

– Metsätanssista ei ole tehty tiettävästi hyvinvointitutkimusta, mutta tanssia ja metsää on tutkittu paljon, Vainio sanoo.

Tanssi tekee hyvää mielelle ja keholle ja voi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti kehonkuvaan. Metsässä samoilu taas rauhoittaa ja lievittää stressiä sekä laskee sydämensykettä ja verenpainetta.

Myös luontoyhteys lujittuu.

– Aistit avautuvat ja mieli ja keho ovat luonnossa läsnä paremmin kuin kaupunkiympäristössä, Vainio kuvaa.

– Metsätanssi on puhdistava, rauhoittava kokemus, jossa voi antautua hetkeen.

Suomalainen luonto inspiroi Vea Vainiota tanssiympäristönä. Päivi Tuovinen

Tanssitaiteilija ja -pedagogi Nella Kaartinen on puolestaan harrastanut metsätanssia aktiivisesti kolme vuotta. Hän innostui siitä ymmärtäessään, että hän voi sulauttaa yhteen kaksi itselleen tärkeää asiaa, tanssin ja luonnossa liikkumisen.

Sittemmin Kaartinen on järjestänyt ohjattuja tanssituokioita kotiseutunsa Hämeenlinnan metsissä.

Hän kertoo, että metsätanssi on parantanut hänen omaakin hyvinvointiaan monin tavoin.

– Luonnossa liikkuminen ja tanssiminen virkistää ja rentouttaa. Unenlaatu on parantunut huomattavasti. Keho ja mieli ovat kirkkaat ja avoimet metsässä tanssimisen jälkeen.

Liikuntamuoto on auttanut Kaartista myös keskittymään olennaiseen.

– Nykyaikana on joskus vaikea keskittyä ja olla läsnä hetkessä kaiken maailman ärsykkeiden vuoksi, mutta metsässä tanssiessa on helppo uppoutua olennaiseen.

Nella Kaartinen kertoo, että kehon liikkeellä voi vaikkapa jäljitellä puiden muotoja ja oksien liikkeitä. Nella Kaartisen kotialbumi

Kaartinen on kehitellyt omaa metsätanssiaan, joka sisältää aisteja avaavia liikeharjoituksia.

Lähtökohtaisesti jokainen saa toteuttaa liikuntamuotoa itse valitsemallaan tavalla, mutta Kaartisen metsätanssituokiot sisältävät myös valmiiksi annettuja liikkeitä.

– Joillekuille on helpompaa tanssia ohjeiden avulla, kun taas jotkut nauttivat enemmän kehon vapaasta liikkeestä.

– Itse tanssin metsässä improvisoiden. Annan metsän ehdottaa keholleni uusia liikesuuntia ja energioita, Kaartinen kuvailee.

Helpoin keino harrastaa metsätanssia on mennä yksin tai ystävän kanssa lähimetsään, jossa voi pysähtyä ja aistia ympäristöä leikkisästi ja tutkivasti.

– Metsässä voi tarkentaa katseensa yksityiskohtiin, avata korvansa luonnon äänille, koskettaa puuta tai kiveä, istahtaa puun juurelle tai kellahtaa sammaleen päälle. Kehon liikkeellä voi jäljitellä puiden muotoja ja oksien liikkeitä tai tanssia vapaasti lintujen laulun säestämänä, Kaartinen kuvaa.

Metsätanssin aloittaminen on Kaartisen mukaan helppoa.

– Tarvitaan vain avoin mieli, mukavat säänmukaiset vaatteet ja riittävästi rauhallista aikaa, sillä ajantaju voi kadota metsässä tanssiessa.

Kaartisen metsätanssituokioihin on osallistunut kymmenkunta henkeä kerrallaan.

Viime aikoina metsätanssikursseja ei ole pystytty järjestämään koronan takia.

Vainio suunnittelee järjestävänsä kesällä maksullisia tanssituokioita Helsingin lähimetsissä.

Kaartinen ei osaa sanoa, paljonko Suomessa on liikuntamuodon harrastajia, mutta hän uskoo, että määrä on kasvussa.

Vainio taas arvioi, että metsätanssilla on potentiaalia kasvaa marginaalisesta harrastuksesta suuremman joukon liikuntamuodoksi.

– Tanssi on yleinen harrastus, ja ihmiset tykkäävät liikkua luonnossa.

Tausta

Metsätanssi on sekä uusi että vanha liikuntamuoto

Tanssipedagogi Nella Kaartisen mukaan metsätanssi on suomalaisten tanssitaiteilijoiden luoma liikuntamuoto. Mitä ilmeisimmin se on muodostunut omaksi kokonaisuudekseen vähitellen 2000-luvulla, kun tanssiammattilaiset ovat alkaneet oma-aloitteisesti järjestää metsätanssikursseja. Sen tarkka alkuperä on hämärän peitossa.

– Jo pitkään metsässä tanssiminen on ollut osana muun muassa erilaisia tanssikursseja ja tanssiesityksiä, kertoo tanssitaiteilija Vea Vainio.

Metsää on jo kauan hyödynnetty myös joogassa, meditaatiossa ja muussa mielen rauhoittamisessa Suomessa ja muualla.

Vainio huomauttaakin, että loppupelissä kyseessä ei ole uusi asia, sillä metsissä on tanssittu aina.

– Jo alkuperäisasukkaat ovat aikoinaan tanssineet tiettyjen rituaalien yhteydessä.

Metsätanssi tuo ikään kuin alkukantaiset rituaalit nykyihmisille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt