Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"

Juha Hyötyläinen on kerännyt monenlaisia rahoja 1970-luvulta lähtien. Johanna Erjonsalo

Pokeri vei Hyötyläisen rahankeräilyn tielle jo yli 40 vuotta sitten.

Tuomas Massinen

Kun Juha Hyötyläinen pelasi pokeria naapurinpoikien kanssa 1970-luvulla, panoksina olivat viiden ja kymmenen pennin kolikot.

Kukaan ei oikein jäänyt voitolle, joten pojat rupesivat miettimään, miten korttipelistä voisi hyötyä.

He alkoivat kiinnittää huomiota panoskolikoiden vuosilukuihin.

Hyötyläinen luki rahojen historiasta ja ominaisuuksista kirjoista ja sai selville, että 1950–60-lukujen rahat ovat uudempia arvokkaampia.

Hän alkoi kerätä talteen vanhempia voittokolikoita.

Rahankeräilyyn ei kyllästy, vaan aina oppii uutta.

Juha Hyötyläinen

Näin alkoi vähitellen Hyötyläisen rahankeräilyharrastus, Suomi-kokoelman kartuttamisesta.

– Alussa kiinnostuin siitä, millaisia rahoja kierrosta voi löytyä. Ensin keräilin metallirahoja, seuraavaksi seteleitä. Sitten siirryin Suomessa käytettyihin ruotsalaisiin ja venäläisiin 1800-luvun ja sitä vanhempiin rahoihin ja lopulta muihin ulkomaisiin rahoihin, Hyötyläinen kuvailee nyt, yli 40 vuotta myöhemmin.

Juha Hyötyläisellä on suuria levymäisiä Ruotsin kuparirahoja eli taalereita 1700-luvun puolivälin paikkeilta. Johanna Erjonsalo

Hyötyläisestä on tullut rahankeräilyn eli numismatiikan asiantuntija ja Suomen numismaattisen yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hänelle on kertynyt 38 000 rahan kokoelma.

Suomi-kokoelmasta hänellä on kaikki muut peruskolikot paitsi kymmenkunta kalleinta rahaa. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa vuoden 1864 penni, vuoden 1876 25- ja 50-penninen sekä 10 markkaa vuodelta 1905.

– Olen keräillyt melkein kaikenlaisia rahoja, Hyötyläinen, 54, kertoo.

Hänen kokoelmastaan vajaat 5 000 on seteleitä, jotka ovat lähtökohtaisesti kolikkoja kalliimpia keräilykohteita.

Hyötyläinen laskee kokoelmansa yhteisarvon olevan kuusinumeroinen.

– Yksi sen raha on keskimäärin viiden euron arvoinen, hän arvioi.

Tässä on tyypillinen keräilykohde, Suomen markan seteli a-kirjaimella vuodelta 1963. Tämän setelin sarjanumeron perässä on tähti, eli se on niin kutsuttua korjaussarjaa ja tavallista kalliimpi. Johanna Erjonsalo

Hyötyläinen on kerännyt rahoja muuten tasaiseen tahtiin, mutta opiskeluaikoina vuosina 1985–95 hän piti taukoa.

Hän on hankkinut kohteita pääosin kotimaisista ja ulkomaisista huutokaupoista sekä suoraan kauppiailta ja keräilijöiltä.

Paljon maailmaa nähneen Hyötyläisen kiinnostuksen kohteet ovat polveilleet sen mukaan, missä hän on asunut. Kun kemian alan tutkija oli töissä esimerkiksi Hollannissa 2000-luvun alkupuolella, hän keräsi hollantilaisia rahoja ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia saksalaisia hätärahoja.

Vaasassa mies taas innostui Vaasan Osake Pankin harvinaisista tilapäisrahoista. Ne ovat hänen ylpeydenaiheensa. Hän arvioi, että niitä on säilynyt noin 2 000, ja hänellä on niistä yli 200.

– Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija, mies naurahtaa.

Tältä näyttää Vaasan Osake Pankin 100 markan seteli. Se on harvinainen, sillä sarjanumerossa on kuusi numeroa normaalin viiden sijasta. Johanna Erjonsalo

Menneisyys on aina kiinnostanut Hyötyläistä, ja hän onkin löytänyt mielenkiintoisia sidoksia rahojen ja historian välille. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Vaasan Osake Pankin rahat. Niitä painettiin vuoden 1918 sisällissodan aikaan Vaasassa, jonne senaatti pakeni Helsinkiin hyökänneitä punaisia.

Valkoiset hankkivat väriä ja paperia kirja- ja rautakaupoista, ja taidemaalari Akseli Gallen-Kallela suunnitteli 25, 100 ja 500 markan setelit. Sitten kymmenettuhannet rahat painettiin ja numeroitiin paino- ja numerointikoneilla parissa kuukaudessa.

Hyötyläinen pyrkii siihen, ettei hän maksaisi kohteesta tuhatta euroa enempää. Siksi hänellä on Vaasan Osake Pankin rahoista vain 25 ja 100 markan seteleitä. Ne ovat arvoltaan keskimäärin 100 euroa per kappale.

– 500 markan rahojen hinnat liikkuvat halvimmillaan noin 4 000 eurossa. Niitä on säilynyt yli 30 kappaletta, mutta niitä näkee joskus huutokaupoissa.

Suomalainen 5 000 markan seteli on Juha Hyötyläisen kokoelman arvokkain raha. Sen arvo virheettömänä on noin 2 000 euroa. Johanna Erjonsalo

Vaasalaiset rahat ovat yksi Hyötyläisen arvokkaimmista kokonaisuuksista, mutta kallein yksittäinen raha on suomalainen 5 000 markan seteli vuodelta 1939.

– Onnistuin noin kymmenen vuotta sitten ostamaan Saksasta kaksi 5 000 markan seteliä 1 000 eurolla per kappale. Toisen myin ja toisen pidin itselläni. Sen hinta on sittemmin tuplaantunut, sillä vastaavaa on myyty 2 000 eurolla.

Hyötyläisellä ei ole mitään kovin arvokasta ulkomaista keräilykohdetta.

Rahojen arvon kehitys vaihtelee tapauskohtaisesti, ja nousut ja laskut ovat usein hitaita. Myös kullan ja hopean hintakehitys vaikuttaa rahojen arvoon.

Eurokolikoissa hinnat eivät ole juurikaan nousseet vaan päinvastoin laskeneet.

– Niiden käyttöönotosta on vasta 18 vuotta. Sitten kun 50 vuotta on mennyt, voi sanoa, miten arvo on kehittynyt, Hyötyläinen huomauttaa.

Hyötyläinen ei harrasta keräilyä liiemmin sijoitusmielessä, vaan pääosin kiinnostuksen takia.

– Rahankeräilyyn ei kyllästy, vaan aina oppii uutta, hän summaa.

Nykyään Hyötyläinen on kiinnostunut eniten rahoista, joista ei heti osaa sanoa, mitä ne ovat.

– Esimerkkeinä voi mainita keskiaikaiset, vanhat islamilaiset sekä Intian ja Kiinan rahat.

Hyötyläinen tähtää siihen, ettei harrastus maksa hänelle liikaa. Hän pyrkii ostamaan uusia kohteita samalla summalla, jolla hän myy ylimääräisiä pois.

– Ostan jonkin 100 euron erän, pidän siitä ehkä pari rahaa ja myyn loput noin 100 eurolla, Hyötyläinen havainnollistaa.

– Vuodessa keräilyyn kuluu joitakin tuhansia euroja.

Tässä on suomalaisia 1900-luvun markan seteleitä ja ruotsalaisia 1700-luvun kuparirahoja. Johanna Erjonsalo

Useimmat numismaatikot keräävät perusrahoja, jotka on mainittu luetteloissa.

Osa heistä, kuten Hyötyläinen, etsii myös poikkeamia ja harvinaisuuksia, sillä ne ovat arvokkaimpia rahoja.

Hyötyläisen mukaan hyviä löytöjä voi tehdä vain, jos tietää rahatieteestä eli numismatiikasta tarpeeksi ja jaksaa nähdä vaivaa.

– Mitään tiettyä paikkaa löytöjen tekoon ei oikein voi mainita.

Hyötyläinen kertoo, että esimerkiksi vuosina 1963–2001 tehdyillä Suomen käyttörahoilla ei ole sellaisinaan merkittävää arvoa.

Jos niissä kuitenkin on virhelyöntejä, kuten ylimääräisiä reunakirjoituksia, vajaa-aihioita tai vääriä sarjanumeroita tai allekirjoituksia, yksittäisen rahan arvo voi olla moninkymmenkertainen.

– Esimerkiksi vuoden 1981 50-penninen, jossa on kaksoiskaiverrettu vuosiluku, maksaa huutokaupassa 60–70 euroa. Rahanvalmistajatkin tekevät joskus virheitä, Hyötyläinen toteaa.

Juha Hyötyläinen on nykyisin kiinnostunut etenkin rahoista, joista ei heti osaa sanoa, mitä ne ovat. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvassa näkyvät vanhat islamilaiset rahat ja sassanidien drakhma. Johanna Erjonsalo

Hyötyläisellä on lukuisia harvinaisuuksia ja poikkeamia. Esimerkiksi Vaasan Osake Pankki -seteleissä on poikkeuksellinen 100 markan raha vuodelta 1918.

Sen sarjanumerossa on kuusi numeroa normaalin viiden sijasta. Sen arvo on noin 1 000 euroa.

Hyötyläisellä on myös yksi vuoden 1963 markan seteli, jossa on sarjanumeron perässä tähti: se on niin kutsuttua harvinaista korvaussarjaa ja tavallista kalliimpi.

– Sen arvo on noin 50 euroa, kun tavallisimmat saman vuoden markan setelit ovat euron luokkaa, Hyötyläinen sanoo.

Kokoelmiin kuuluu myös erikoinen, huonokuntoinen vuoden 1864 markan seteli, johon liittyvään paperiin on kirjattu sen omistajan nimi Johan Hyötyläinen. Hän ei kuitenkaan ole Juha Hyötyläisen esivanhempi.

– Vaikka seteli ei ole kovin arvokas, pidän sitä löytönä.

Hän

Juha Hyötyläinen

Asuu Espoossa, alkujaan kotoisin Mikkelin maalaiskunnasta.

54-vuotias filosofian tohtori Jyväskylän yliopistosta. Väitteli 1999 soveltavan kemian alalta.

Työskentelee vanhempana tutkijana Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa. Kehittää työssään uusia käytettäviä bioraaka-aineita.

Vaimo sekä tytär perheineen asuvat Virossa.

Harrastaa rahankeräilyä, historiallisia kirjoja ja virolaista kulttuuria.

Hinnat

Suomen rahoja huudetaan viisinumeroisilla summilla

Suomen rahoissa on joitakin todella kalliita rahoja ja muutama sellainen, joita ei ole käytännössä koskaan myynnissä.

– Tällaisia harvinaisia on Suomen metallirahoissa vain muutama, kuten vuoden 1870 markka, joita on kaksi, ja vuoden 1867 kahden markan raha, joita tunnetaan olevan kymmenen, Juha Hyötyläinen kertoo.

Huutokaupoissa myydään joskus suomalaisia rahoja, joista maksetaan viisinumeroisia summia.

– Jokin aika sitten harvinainen vuoden 1939 päällepainettu 5 000 markan seteli huudettiin 15 000 eurolla.

Ennen sotaa tuli niin kiire painaa rahoja, että ajoittain 5 000 markan seteleitä painettiin 1 000 markan päälle.

Nämä hinnat kalpenevat kuitenkin, kun niitä verrataan joihinkin yhdysvaltalaisiin rahoihin. Siellä on Hyötyläisen mukaan hyvin arvokkaita kohteita.

– Suomessakin on ollut näyttely, jossa on ollut vuoden 1794 dollarin raha. Siitä on maksettu kymmenen miljoonaa dollaria.

Harrastajamäärä

Kymmenettuhannet suomalaiset keräävät rahoja

Suomessa on kymmeniätuhansia rahankeräilijöitä, arvioi Suomen Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta.

Lähderannan mukaan euron käyttöönotto lisäsi harrastajamääriä hyvin paljon, sillä monesta on kiinnostavaa kerätä eri maiden eurokolikoita.

Lähderannan mukaan rahankeräily on yleistä kaikkialla maailmassa. Yleensä ihmiset keräävät kolikoita, pääosin oman maan rahoja. Suomessa vuoden 1963 jälkeen tehdyt markat ja pennit ovat tyypillisiä keräilykohteita.

Harrastajamäärä on kuitenkin laskussa. Tämä johtuu Lähderannan arvion mukaan lisääntyneistä harrastusmahdollisuuksista ja työelämässä olevien kiireistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt