Oma raha | Viiden lapsen yksinhuoltaja Kirsi Vento stressaa yllättävistä menoista ja miettii, mistä voisi säästää – "Vaikka rahaa olisi kuinka paljon, ajattelisin ekologisesti ja kierrättäisin"

Optikolla käynnin jälkeen Kirsi Vento, 42, on mietteliäs. Vielä on mentävä silmälääkärille, eikä tällä hetkellä ole tietoa, miten kalliiksi uusien silmälasien hankkiminen tulee.

Varmaa on, että ne vievät ison osan viisilapsisen yksinhuoltajaäidin kuukausibudjetista. Nämä ovat niitä tilanteita, jolloin rääkkyläläinen Vento stressaa raha-asioista.

– Jotenkin yllättävät isot menot on saatava hoidettua, maksettava esimerkiksi osamaksulla. Mutta kyllä ne stressaavat.

Puskurirahastoa perheellä ei ole. Joskus oli, mutta sittemmin sitä ei ole ollut mahdollista kerätä.

– Olisi hirvittävän tärkeää, että puskuria olisi.

Vento on ollut yksinhuoltaja suurimman osan äitiydestään. Aiemmin hän työskenteli muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä, ja nyt hän opiskelee lähihoitajaksi.

Kolmannen sektorin työ on todella tärkeää yksinhuoltajaperheille.

Liiton päiväraha on auttanut perheen taloustilannetta, mutta se loppuu pian.

– Sen jälkeen opiskelen työmarkkinatuella, ja silloin budjettimme on tosi pieni. Vähän mietityttää, miten syksyllä pärjäämme, mutta aina asiat jotenkin järjestyvät, Vento pohtii.

– Muun muassa asumistuki auttaa hieman, ja ilmeisesti Kelalta voin saada matkakorvausta, kun opiskelut ovat 60 kilometrin päässä kotoa. Keikkatöitäkin yritän tehdä hieman.

Kesän Vento on oman alansa töissä, ja opinnot jatkuvat elokuussa.

Alun perin hänen oli tarkoitus valmistua vuoden 2022 toukokuussa, mutta korona viivästyttää valmistumista. Kevät meni kotona etäkoululaisen ja perheen pienimpien kanssa.

Vento sanoo, ettei ole koskaan ollut säästäjätyyppi: raha on tarkoitettu kiertoon. Kierrättäjätyyppi hän on, eikä hänen mielestään kasvaville lapsille tarvitse ostaa vaatteita uutena, sillä niitä käytetään niin vähän aikaa. Myös leluja löytyy hyvin kierrätettynä, kun taas joitain harrastusvälineitä voi olla järkevä ostaa uutena.

– Ekologinen näkökulma on minulla vahvempi kuin säästämisen näkökulma, mutta kun lapsia on näin monta, on melkein koko ajan myös mietittävä, mistä voi säästää. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon tahansa, ajattelisin silti ekologisesti ja kierrättäisin.

Perheen isoimmat lapset ovat musikaalisia, ja musiikista onkin tulossa vanhimmalle ammatti.

Vento iloitsee siitä, että yhteiskunta auttaa vähävaraisia lapsia harrastusten pariin esimerkiksi vapaaoppilaspaikkojen muodossa. Myös sosiaalitoimi lähtee hänen kokemuksensa mukaan melko herkästi tukemaan lasten harrastuksia.

– Lisäksi monet järjestöt auttavat yksinhuoltajaperheitä. Esimerkiksi Pelastakaa lapset jakoi ruokalahjakortteja keväällä, Vento kertoo.

– Kolmannen sektorin työ on todella tärkeää yksinhuoltajaperheille. Kaikki sosiaalityöntekijät eivät välttämättä tiedä, että siltäkin puolelta voi saada monenlaista tukea, hän harmittelee.

Mieluummin kokemuksia kuin materiaa. Näin Vento ajattelee, ja siksi perheessä ei osteta lapselle hienointa kännykkää vaan mieluummin lähdetään yhdessä reissuun, jos se vain on mahdollista.

– Lapsia on niin monta, että he arvostavat kovasti kahdenkeskistä aikaa äidin kanssa. Siksi yritän järjestää jokaiselle vuorollaan jotain mukavaa.

Kotitöistä Vento ei maksa, sillä ne kuuluvat kaikille perheenjäsenille. Myöskään koulunumeroista hän ei palkitse lapsia.

– Ajattelen, että lapset opiskelevat itseään varten, eivät siksi, että saavat minulta rahaa.

Viikkorahasysteemiä ei ole, vaan lasten toivomista hankinnoista keskustellaan, mikäli sovitut kotityöt on hoidettu.

Yksinhuoltajaperheille on Vennon mukaan tyypillistä se, että vaihtoehtoja on pohdittava enemmän kuin kahden vanhemman perheissä.

Esimerkiksi syksyllä hänen on mietittävä, miten töiden tekeminen opiskelun ohessa onnistuu. Kotonakin on oltava, ja lapsille pitää jäädä aikaa ja voimia.

Vennolle on tärkeää, että perhe syö hyvin ja kotitekoista ruokaa.

– Siitä emme tingi, mutta hintoja tietenkin vertailen ja yritän käydä siinä kaupassa, jossa ruoka on halvinta.

Hän myös kasvattaa itse paljon vihanneksia ja yrttejä, säilöö marjoja ja tekee mehuja.

– Se ei ole vain taloudellinen valinta vaan myös eettinen. Lapset näkevät, että niin voi tehdä.

Monia asioita rahatilanne sanelee. Perheen omakotitalossa on kaksoiskattila, jota voisi lämmittää sekä puulla että öljyllä.

– Meillä se lämpenee tietysti puulla, koska se on paljon öljyä halvempaa ja toki myös ympäristöystävällisempää.

Vaikka silmälasien hankintaan kuluu enemmän rahaa kuin Vento oli ajatellut ja syksy mietityttää, hän ei valita. Asiat järjestyvät, ja Vennolla on se, mitä hän aina nuorempana halusi: iso perhe.

– Vanhin poikani sanoi juuri, että aikuisena on vaikea löytää samanlaista aitoa onnellisuutta kuin lapsena. Minä voin kyllä sanoa olevani ihan aidosti onnellinen.

Rahaongelmat koettelevat yhden huoltajan kotitalouksia selvästi kahden vanhemman talouksia enemmän.

Tilastokeskuksen viimevuotisessa kyselyssä yli 16 prosenttia yksin taloutta pyörittävistä vanhemmista vastasi, että heillä oli suuria vaikeuksia tai vaikeuksia rahoittaa pakolliset menonsa. Pareilla, joilla oli lapsia, prosenttiluku oli kuusi.

Yhden huoltajan kotitalouksilla on usein selvästi matalampi tulotaso kuin kahden vanhemman talouksilla.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori, akatemiatutkija Mia Hakovirta kertoo, että toimeentulovaikeudet kuormittavat perheen arkea.

– Lapsilla ei ole mahdollisuutta maksullisiin harrastuksiin. Koulutarvikkeiden, kuten lukiokirjojen, ostaminen voi tuottaa vaikeuksia. Joudutaan tinkimään yhteisistä menoista, ja lomamatkoihin ei ole välttämättä varaa, Hakovirta kuvaa.

Vaikka rahapula piinaa joka kuudetta yhden huoltajan taloutta, heidän tilanteensa on parantunut vuodesta 2004. Tuolloin 28 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heillä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia maksaa pakollisia menojaan.

Viime vuonna 59 prosenttia yhden huoltajan talouksista vastasi, ettei rahaa jää säästöön. Lapsellisilla pareilla prosenttiluku oli 36.

Yhden huoltajan ruokakunnista 61 prosenttia vastasi, etteivät he selviäisi yllättävistä menoista. Lapsellisista pareista näin ilmoitti 25 prosenttia.

Hakovirran mukaan ei ole yhtä selkeää keinoa, jolla yksinhuoltajien tilannetta voisi parantaa.

– Työllisyyden parantaminen ei auta, jos työstä saatava toimeentulo ei kata perheen menoja ja työssäkäynnistä huolimatta eletään köyhyydessä.

Hakovirran mukaan työttömyyspäivärahan ja perhe-etuuksien riittävä taso on turvattava, jotta voidaan ehkäistä lapsiperheiden toimeentulotuen tarvetta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 97 500 yhden vanhemman kotitaloutta 2018.

Kolmen viime vuosikymmenen aikana yhden huoltajan ruokakuntien määrä on liikkunut noin 85 000:n ja 110 000:n välillä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen huomauttaa, ettei tilasto huomioi sitä, että moni lapsi asuu vuorotellen kahden vanhempansa luona.

Siten luvut eivät tarkkaan kerro yksinhuoltajaperheiden määrästä.

– Ensi keväänä Tilastokeskus kerää tarkempaa tietoa vuoroasumisesta kyselytutkimuksella, Okkonen kertoo.