T24: Virossa ei mennä kouluun verkkareissa tai rikkinäisissä farkuissa – Koulunaloittamista juhlitaan kuitenkin aina kakulla

Syyskuun ensimmäinen päivä on Virossa suuri juhlapäivä. Silloin alkaa uusi kouluvuosi.

Kuvassa Tallinnan 21. koulun kouluhattu. Kaja Kunnas

Thea Ekholm

Erityisen suuri päivä se on niille lähes 4 000 lapselle, jotka menevät tänään ensimmäiselle luokalle Tallinnan kouluissa. Muut oppilaat palaavat omaan kouluunsa pitkän tauon jälkeen, sillä Tallinnassa siirryttiin maaliskuussa etäopetukseen koronaviruksen takia.

Ensimmäisen koulupäivän kunniaksi oppilaat pukeutuvat koulupukuun ja erityiseen kouluhattuun. Yleensä koulun pihalla on päivän alkajaisiksi ainakin lipunnosto, jota seuraa juhla musiikkiesityksineen. Ekaluokkalaiset saavat aapisen ja koulun oman lakin ja vanhimmat oppilaat saattavat heidät luokkaan.

Kaikki vievät opettajalle kukkia uuden kouluvuoden alkamisen kunniaksi. Opettajia muistetaan myös heidän syntymäpäivänään, Opettajien päivänä, jota vietetään lokakuussa sekä tietenkin jouluna ja keväällä, kun kouluvuosi loppuu.

Eikä juhliminen lopu kouluun. Kotona koululaisia odottaa koulunaloittajaiskakku tai leivoksia ja kuppikakkuja, jotka on koristeltu kouluaiheisilla teksteillä. Ekaluokkalaiset menevät ensimmäisen koulupäivän jälkeen vanhempien ja yleensä myös isovanhempien kanssa juhlistamaan koulun alkamista ravintolaan tai kahvilaan. Työnantajat puolestaan antavat vanhemmille vapaapäivä, jotta tämä kaikki on mahdollista.

Tallinnan leipomot ja kahvilat myyvän monenlaisia koulunaloituskakkuja ja -leivonnaisia. Kuvassa Heidi Park Konditeerin kuppikakkuja. Heidi Park

Suomalaistoimittaja Kaja Kunnaksen kaikki kolme lasta, Grete, Karl ja Astrid, ovat käyneet Tallinnan 21. -koulua. Hän itse kävi aikanaan koulunsa Hyvinkäällä.

– Virossa kouluun ei voi mennä verkkareissa tai rikkinäisissä farkuissa ja arkisinkin pitää ainakin meidän lasten koulussa alaluokilla käyttää koulupuvun liiviä. Juhlapäivinä pukeudutaan sitten koko koulupukuun eli liiviin, valkoiseen paitaan ja tummiin housuihin tai hameeseen sekä tietenkin kouluhattuun, Kaja Kunnas kertoo.

Kunnaksen nuorin lapsi 12-vuotias Astrid kävi viime vuonna viikon ajan tutustumassa Suomessa paikallisen koulun arkeen.

– Meininki oli siellä hänen mukaansa tosi rentoa. Kouluun sai tulla verkkareissa, eikä tarvinnut edes seisoa suorassa, Kunnas nauraa.

Muitakin eroja suomalaiseen koulujärjestelmään on. Virossa laki määrää, että koulun oppikirjat ovat maksuttomia kaikille, myös lukiossa, mutta vanhempien pitää maksaa vihot, kynät, kumit, viivoittimet sun muut koulutarvikkeet.

– Tallinnan kaupunki maksaa kaikille ekaluokkalaisille niin sanotun reppurahan, joka on tarkoitettu repun ja muiden koulutarvikkeiden, kuten urheiluvaatteiden ja sisäkenkien hankintaan. Tänä vuonna summa oli 320 euroa per lapsi, Kunnas kertoo.

Virossa monissa kouluissa ovat käytössä myös pääsykokeet. Jopa ensimmäiselle luokalle pitää arvostetuissa kouluissa pyrkiä.

– Ainakin Tallinnan keskustan alueella monissa kouluissa on käytössä pääsykokeet. Meidänkin lapset ovat osallistuneet ensimmäisen luokan pääsykokeisiin. Niin oli pakko tehdä, että saimme heidän kotimme naapurissa sijaitsevan koulun englanti- ja musiikkiluokkien aamupäiväryhmiin, Kunnas kertoo.

Lapsen menestys pääsykokeissa jää monesti vanhempien harteille, joten moni onkin valmis hankkimaan maksullista apua.

– Tarhassa lapset saavat esiopetusta. Sen ohessa on Tallinnassa mahdollista osallistua maksulliseen esikouluun muutaman kerran viikossa ja lähes kaikki vanhemmat lähettävät lapsensa sinne. Lisäksi moni maksaa vielä yksityisopettajalle.

Ensimmäiselle luokalle pyrkivien lapsien odotetaan osaavan lukea, kirjoittaa sanelusta, suorittavan muistitehtäviä sekä kuulemiseen perustuvia tehtäviä ja tekevän loogista päättelyä vaativia tehtäviä.

– Kaksi lapsistamme on englantiluokalla ja heidän piti pääsykokeissa osata ääntää sanoja ja muistaa niitä ulkoa. Virossa on jo kauan puhuttu pääsykokeista luopumisesta, sillä tutkimusten mukaan ne eivät mittaa lasten todellista osaamista. Ne myös stressaavat sekä lapsia että vanhempia. Vielä niistä ei kuitenkaan ole päästy eroon, Kunnas toteaa.

Tallinnan suomalainen koulu yhdistelee suomalaisia ja virolaisia koulutapoja

Tallinnan suomalainen koulu on yksi viidestä ulkosuomalaisesta koulusta, jotka toimivat Opetushallituksen alaisuudessa. Koulussa ainoa poikkeus suomalaiseen opetussuunnitelmaan on se, että viron kieli on pakollinen oppiaine kaikille oppilaille.

– Opetuskielemme on suomi, mutta viron kielen opiskeleminen on pakollista kaikille, koska se integroi oppilaita paremmin Viroon, Tallinnan suomalaisen koulun rehtori Riitta Kemppainen kertoo.

Syyslukukausi Tallinnan suomalaisen koulun oppilailla alkoi jo reilu viikko sitten 21. elokuuta, mutta koulussa huomioidaan myös virolaisten koulunalkamispäivää 1. syyskuuta.

– Koulussamme vietetään sekä Suomen että Viron juhlapäivät ja liputuspäivät. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Virossa vietetään myös tiedon päivää ja sitä mekin juhlistamme molempien maiden lipuilla. Lisäksi juttelemme oppilaiden kanssa päivän merkityksestä.

Koulupukua tai kouluhattua Tallinnan suomalaisella koululla ei ole käytössä. Koulunalkajaispäivänä jotkut oppilaat tuovat kukkia opettajalle, toiset eivät. Koulunaloituspäivä on kuitenkin juhlapäivä myös Tallinnan suomalaisessa koulussa. Tänä vuonna sitä juhlistettiin yhteisellä koulun 25. toimintavuoden aloittaneella brunssilla, jossa myös oppilaiden vanhemmat olivat mukana.

– Virossa ja Suomessa koulun ja opettajien arvostus näkyy hiukan eri tavalla. Virossa on tapana huomioida lapsen elämässä tärkeitä ihmisiä, kuten opettajia ja koska koulu koetaan tärkeäksi paikaksi lapselle, sinne pukeudutaan siististi ja viedään juhlan kunniaksi kukkia. Juhlimistavat ovat myös kulttuurisidonnaisia, eivätkä siksi suoraan verrannollisia. Suomessa hyvää koulutusta arvostetaan näkymättömämmin tai muilla tavoin kuin viemällä kukkia, Kemppainen kommentoi suomalaisen ja virolaisen koulukulttuurin eroja.

Suomessa koulunlopettajaispäivä on ihan käytännön syystä suurempi juhlapäivä kuin kouluvuoden alku syksyllä.

– Suomessa koulu alkaa syksyllä eri kunnissa eri päivänä, sen takia koulunaloituspäivästä ei ole syntynyt sellaista juhlapäivää kuin syyskuun ensimmäinen päivä on Virossa, Riitta Kemppainen kertoo.

Tallinnan suomalaisessa koulussa on sekä suomalaisia että virolaisia lapsia. Kouluun ei ole pääsykokeita, mutta lapsen suomen kielen taitoa kartoitetaan ennen oppilaaksi hyväksymistä.

– Yleisesti ottaen oppilaidemme vanhemmista molemmat ovat suomalaisia tai toinen on suomalainen ja toinen jotain muuta kansallisuutta. Oppilaat tulevat meille opiskelemaan yleensä sen takia, että he ovat jo aloittaneet koulun käynnin Suomessa ja tottuneet siihen. Myös Suomesta Viroon tulevien paluumuuttajien lapsia opiskelee meillä, Kemppainen kertoo.

Tallinnan suomalainen koulu on yhtenäiskoulu, jossa voi opiskella esikoulusta 9. luokkaan saakka. Suomenkielisen lukion suorittaminen on myös mahdollista. Lukio-opiskelujen tiimoilta koulu tekee yhteistyötä Eiran aikuislukion kanssa. Koulun oppilasmäärä vaihtelee vuosittain. Syksyllä 2020 koulun aloitti 63 oppilasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.