Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

T24 | Virossa ei mennä kouluun verkkareissa tai rikkinäisissä farkuissa – Koulunaloittamista juhlitaan kuitenkin aina kakulla

Syyskuun ensimmäinen päivä on Virossa suuri juhlapäivä. Silloin alkaa uusi kouluvuosi.

Erityisen suuri päivä se on niille lähes 4 000 lapselle, jotka menevät tänään ensimmäiselle luokalle Tallinnan kouluissa. Muut oppilaat palaavat omaan kouluunsa pitkän tauon jälkeen, sillä Tallinnassa siirryttiin maaliskuussa etäopetukseen koronaviruksen takia.

Ensimmäisen koulupäivän kunniaksi oppilaat pukeutuvat koulupukuun ja erityiseen kouluhattuun. Yleensä koulun pihalla on päivän alkajaisiksi ainakin lipunnosto, jota seuraa juhla musiikkiesityksineen. Ekaluokkalaiset saavat aapisen ja koulun oman lakin ja vanhimmat oppilaat saattavat heidät luokkaan.

Kaikki vievät opettajalle kukkia uuden kouluvuoden alkamisen kunniaksi. Opettajia muistetaan myös heidän syntymäpäivänään, Opettajien päivänä, jota vietetään lokakuussa sekä tietenkin jouluna ja keväällä, kun kouluvuosi loppuu.

Eikä juhliminen lopu kouluun. Kotona koululaisia odottaa koulunaloittajaiskakku tai leivoksia ja kuppikakkuja, jotka on koristeltu kouluaiheisilla teksteillä. Ekaluokkalaiset menevät ensimmäisen koulupäivän jälkeen vanhempien ja yleensä myös isovanhempien kanssa juhlistamaan koulun alkamista ravintolaan tai kahvilaan. Työnantajat puolestaan antavat vanhemmille vapaapäivä, jotta tämä kaikki on mahdollista.

Suomalaistoimittaja Kaja Kunnaksen kaikki kolme lasta, Grete, Karl ja Astrid, ovat käyneet Tallinnan 21. -koulua. Hän itse kävi aikanaan koulunsa Hyvinkäällä.

– Virossa kouluun ei voi mennä verkkareissa tai rikkinäisissä farkuissa ja arkisinkin pitää ainakin meidän lasten koulussa alaluokilla käyttää koulupuvun liiviä. Juhlapäivinä pukeudutaan sitten koko koulupukuun eli liiviin, valkoiseen paitaan ja tummiin housuihin tai hameeseen sekä tietenkin kouluhattuun, Kaja Kunnas kertoo.

Kunnaksen nuorin lapsi 12-vuotias Astrid kävi viime vuonna viikon ajan tutustumassa Suomessa paikallisen koulun arkeen.

– Meininki oli siellä hänen mukaansa tosi rentoa. Kouluun sai tulla verkkareissa, eikä tarvinnut edes seisoa suorassa, Kunnas nauraa.

Muitakin eroja suomalaiseen koulujärjestelmään on. Virossa laki määrää, että koulun oppikirjat ovat maksuttomia kaikille, myös lukiossa, mutta vanhempien pitää maksaa vihot, kynät, kumit, viivoittimet sun muut koulutarvikkeet.

– Tallinnan kaupunki maksaa kaikille ekaluokkalaisille niin sanotun reppurahan, joka on tarkoitettu repun ja muiden koulutarvikkeiden, kuten urheiluvaatteiden ja sisäkenkien hankintaan. Tänä vuonna summa oli 320 euroa per lapsi, Kunnas kertoo.

Virossa monissa kouluissa ovat käytössä myös pääsykokeet. Jopa ensimmäiselle luokalle pitää arvostetuissa kouluissa pyrkiä.

– Ainakin Tallinnan keskustan alueella monissa kouluissa on käytössä pääsykokeet. Meidänkin lapset ovat osallistuneet ensimmäisen luokan pääsykokeisiin. Niin oli pakko tehdä, että saimme heidän kotimme naapurissa sijaitsevan koulun englanti- ja musiikkiluokkien aamupäiväryhmiin, Kunnas kertoo.

Lapsen menestys pääsykokeissa jää monesti vanhempien harteille, joten moni onkin valmis hankkimaan maksullista apua.

– Tarhassa lapset saavat esiopetusta. Sen ohessa on Tallinnassa mahdollista osallistua maksulliseen esikouluun muutaman kerran viikossa ja lähes kaikki vanhemmat lähettävät lapsensa sinne. Lisäksi moni maksaa vielä yksityisopettajalle.

Ensimmäiselle luokalle pyrkivien lapsien odotetaan osaavan lukea, kirjoittaa sanelusta, suorittavan muistitehtäviä sekä kuulemiseen perustuvia tehtäviä ja tekevän loogista päättelyä vaativia tehtäviä.

– Kaksi lapsistamme on englantiluokalla ja heidän piti pääsykokeissa osata ääntää sanoja ja muistaa niitä ulkoa. Virossa on jo kauan puhuttu pääsykokeista luopumisesta, sillä tutkimusten mukaan ne eivät mittaa lasten todellista osaamista. Ne myös stressaavat sekä lapsia että vanhempia. Vielä niistä ei kuitenkaan ole päästy eroon, Kunnas toteaa.