Oma raha | Korona vei muusikko Juha-Matti Aholalta ja hänen orkesteriltaan 71 keikkaa – "Piti tulla kesien kesä, mutta kyllähän se sitten vähän lässähti"

Perjantaina 13. maaliskuuta 2020 tanssiorkesteri Sinitaivaan rumpali ja laulaja Juha-Matti Ahola, 36, sai synkän syntymäpäivälahjan.

Hänelle kirkastui, että Suomessa ei koronaviruspandemian vuoksi järjestetä isoja yleisötilaisuuksia pitkään aikaan.

Sinitaivaan uudenkarhea keikkabussi liputettiin siltä seisomalta varikolle. Maalis–heinäkuulta peruttiin lopulta 71 keikkaa.

Viime vuoden lokakuussa yhtye oli ostanut sille räätälöidyn bussin lainarahalla ja alkanut työstää uutta levyä.

Menoja oli, tuloja ei.

– Tästä piti tulla oikea kesien kesä. Mutta kyllähän se sitten vähän lässähti.

On ollut pakko tulla 10–20 pinnaa hinnoissa vastaan. Haluamme, että tanssipaikkakin jää plussalle.

Juha-Matti Ahola

Sinitaivas tekee tavallisesti noin 150 keikkaa vuodessa. Aholan ylivoimaisesti tärkein tulonlähde ovat juuri keikat.

– Rahaa tulee vain, jos bussi liikkuu.

Sinitaivas-musiikki Oy:ssä on kolme osakasta, joista Ahola on yksi. Kaikki osakkaat soittavat orkesterissa, ja lisäksi mukana on kolme muuta muusikkoa.

Keikkaliksat jaetaan sen jälkeen, kun muut kulut on maksettu päältä. Bändi tekee kaiken itse roudauksesta lähtien.

Ahola nostaa Sinitaivaan keikoista palkkaa noin 30 000–35 000 euroa vuodessa. Hän on myös kamppailulajien opettaja ja opiskelee henkilökohtaiseksi valmentajaksi, joten toiminimen kautta tulee satunnaisia lisätuloja.

Menetetyistä keikoista Ahola ei ole hakenut korvausta. Työmarkkinatukea hän sai kevätkuukausina 33,66 euroa päivältä.

Gramexin ja Teoston etukäteen tehdyt tilitykset ovat toki olleet tervetulleita, mutta Aholan kohdalla kyse on vuositasolla kympeistä tai satasista.

Ahola toivoisi, että muusikoiden ja muiden tapahtuma-alalla toimivien ihmisten ymmärrettäisiin tekevän oikeaa, vaativaa työtä, jonka arvo etenkin vaikeina aikoina vain korostuu.

Hänestä näyttää kuitenkin siltä, että puheet yritysten pelastamisesta ovat jäämässä pelkäksi sananhelinäksi.

– Kaikenlainen tukien ja apurahojen hakeminen on minulle vierasta, sillä olen aina elättänyt itseni työnteolla, Ahola sanoo.

Nyt hän pohtii, voisiko apurahaa hakea esimerkiksi levyn tekemiseen.

Kun kokoontumisrajoitukset kesällä höllentyivät, Ahola ja Sinitaivas-yhtyeen kitaristi Elias Marjomäki alkoivat tehdä duokeikkoja.

Tanssikansaa ei vielä voinut viihdyttää eikä festivaaleja järjestetty, mutta terasseille ja joillekin laivakeikoille kaksikko oli tervetullut.

– Saimme työllistettyä itsemme sillä tavalla. Trubaduurikeikkojen tuloilla oli iso merkitys minulle.

Laivakeikat osoittautuivat todelliseksi tulikokeeksi.

– Saatoimme soittaa kaksi tuntia toivebiisejä Britney Spearsista Metallicaan. Ei muuta kuin netistä sanat ja soinnut esille.

Ahola on ylpeä, että selvisi piinapenkistä. Vaikka korona vei tanssikeikat, se antoi tilaa erilaiselle musisoinnille, johon ei vuosiin ole ollut aikaa.

– Tuntuu, että olen löytänyt muusikkouden uudella tavalla.

Elokuun alussa Sinitaivas-orkesterin keikat saivat jatkua, joskaan eivät aivan entiseen malliin. Kuukauden aikana oli toistakymmentä keikkaa.

Tanssipaikoilla käy edelleen vähemmän väkeä kuin ennen koronaa, mikä vaikuttaa keikkapalkkioihin.

– On ollut pakko tulla 10–20 pinnaa hinnoissa vastaan. Haluamme, että tanssipaikkakin jää plussalle, Ahola sanoo.

Sinitaivaan keikat maksavat järjestäjille normaalisti 2 200–4 500 euroa riippuen siitä, onko arki vai viikonloppu. Juhannuksena ja muina juhlapäivinä hinta on korkeimmillaan.

Ahola toivoo, että tanssikansa löytäisi takaisin lavoille ja alkaisi luottaa niiden turvallisuuteen.

– Kaikki perustuu siihen, että väki liikkuu.

Sekä keikkabussia varten otetusta lainasta että henkilökohtaisesta asuntolainasta Ahola maksaa tällä hetkellä vain korkoja. Hän on luopunut ylimääräisistä vakuutuksista, kilpailuttanut puhelinoperaattorit ja muutenkin yrittänyt karsia menoistaan löysät pois.

– En ollut valmistautunut koronan kaltaiseen asiaan, ja tuskin kukaan oli. Mutta tämän jälkeen yritän varautua paremmin ja miettiä säästämistä enemmän. Kuten isä opetti.

Ahola iloitsee siitä, että avovaimolla on riittänyt koko ajan töitä.

Syksy näyttää varovaisen lupaavalta.

– Jos kaikki suunnitellut keikat toteutuvat, kyllä tästä jotenkin selviydytään.

Freelancerit ja yrittäjät pahimmassa pinteessä

Yksi koronapandemian suurimmista kärsijöistä on ollut musiikkiala. Kun konsertteja on peruttu tai jouduttu järjestämään pienimuotoisena, se on heijastunut laajalle.

Millaisena näet suomalaisten muusikkojen tulevaisuuden, Music Finlandian tutkimuspäällikkö Merja Hottinen?

– Tilanne on tällä hetkellä todella hankala. Musiikkiala näyttää menettävän noin kolmanneksen normaaleista tuloistaan, ja erityisesti elävän musiikin sektori kärsii valtavasti. Työt ja tulot loppuivat monilta jo keväällä, eikä kukaan tiedä, miten kauan vaikea tilanne tulee kestämään. Suunnitelmat lykkääntyvät ja tulevaisuus on epävarma.

– Toivoa antaa se, että meillä on ollut elinvoimainen ja kasvusuuntainen musiikkiala, joka pystyy rakentamaan uudenlaisia polkuja tulevaisuuteen.

Miten muusikot ovat tähän mennessä selvinneet kriisistä?

– Kun tapahtumia on peruttu, tapahtumanjärjestäjien lisäksi monet esiintyvät artistit, yhtyeet ja muusikot taustayrityksineen ovat jääneet ilman tulojaan. Koronatilanteen vaikutukset näkyvät musiikkialalla laajasti, mutta hankalassa asemassa ovat erityisesti ne, jotka tippuvat perinteisten tukijärjestelmien ulkopuolelle – esimerkiksi freelancerit ja yrittäjät. Eri järjestöt ovatkin kampanjoineet työttömyysturvan ehtojen muuttamiseksi.

– Jotkut ovat pystyneet jatkamaan työtään tekemällä konsertteja verkossa, keskittymällä musiikin tekemiseen tai järjestämällä pienimuotoisia tilaisuuksia. Onneksi jaossa on ollut myös uusia apurahoja.

Tiedätkö, ovatko jotkut harkinneet alan vaihtoa?

– Suomesta meillä ei ole tästä asiasta tilastotietoa, mutta Ruotsissa on selvitetty, että joka kolmas muusikko harkitsee alan tai ammatin vaihtoa koronatilanteen vuoksi.

Mitä haluat sanoa musiikin kuluttajille?

– Jokainen, jolle musiikki on tärkeää, voi nyt osallistua tilanteen ratkaisemiseen etsimällä omia tapojaan tutustua uuteen musiikkiin ja tukea musiikkialaa muuttuneessa tilanteessa.

– Jos muusikot ja musiikintekijät selviävät kriisiajan yli, meillä on jatkossakin monipuolinen ja korkeatasoinen musiikkikenttä.