T24: Setomaan kylävyö – Reitti Setomaan kauneimpiin kyliin ja nähtävyyksiin

Vuodesta 1994 lähtien setokaiset ovat kokoontuneet vuosittain elokuun ensimmäisenä lauantaina viettämään Setomaan kuningaskunnan päivää. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin koronaviruksen takia vasta syyskuun alussa. Thea Ekholm

Thea Ekholm

Setot eli setokaiset ovat Kaakkois-Virossa ja Luoteis-Venäjällä asuva etninen ja kielellinen vähemmistö, joka tunnetaan erityisen rikkaasta kulttuuriperinnöstään. Setokaiset ovat hyvin samankaltainen kulttuuriryhmä kuin karjalaiset ja inkeriläiset.

Siiri Toomik pukeutui setojen perinteiseen kansallispukuun Setomaan kuningaskunnan päivän kunniaksi. Thea Ekholm

Setokaisten perinteinen runokuorolaulanta eli ”Seto leelo” on päässyt UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lisäksi setokaiset ovat tunnettuja värikkäistä kansallispuvuista, joita koristavat upeat hopeakorut, sekä monipuolisesta ruoka- ja käsityöperinteestään. Uskonnoltaan he ovat ortodokseja ja setokulttuuri onkin saanut paljon vaikutteita Venäjältä. Virossa elää nykyään arviolta 10 000-13 000 setokaista.

Setomaan kuningaskunnan päivässä valitaan aina vuodeksi kerrallaan setojen kuningas, sootska. Vuoden 2021 ülemsootska on Rein Järvelill. Thea Ekholm

Matkailija voi tutustua omatoimisesti setokaisten ainutlaatuiseen kulttuuriin kulkemalla pitkin Setomaan kylävyö -matkailureittiä, joka mutkittelee kuin kansallispuvun vyö, setokylästä toiseen esitellen samalla kirkkoja, kyläkappeleita, kahviloita ja museoita.

Setomaan kylävyö- reitin toinen pää on Võõsussa, josta se kulkee Värskan ja Saatsen kautta Obinitsalle ja Võrumalle päättyen Luhamaan rajanylityspaikalle. Matkan varrella on monta kiinnostavaa pysähdyspaikka, joiden avulla pääsee tutustumaan pintaa syvemmältä setokaisten perinteisiin ja edelleen vahvana elävään kulttuuriin.

Ohessa muutama kiinnostava kohde Setomaan kylävyö- reitin varrelta.

Värskan kylpylä

Järvimuta- ja mineraalivesikylvyistä tunnettu Värska spa on mainio yöpymispaikka reitin varrella. Se toimii myös hyvin kiintopisteenä, josta voi tehdä päiväretkiä kylävyö-reitin eri kohteisiin. Aivan kylpylän naapurissa sijaitsevat myös Värskan ortodoksikirkko, kenraali Nikolai Reekin upeasti entisöity kesäasunto sekä Värskan maatilamuseo ja teehuone, jossa tarjoillaan setojen perinneruokia. Lisäksi Värska span rannasta voi kesäaikaan hypätä Seto Line -laivayhtiön aluksen kyytiin ja nauttia risteilystä Lammijärvellä.

Värska span seinässä on hanat, joista kylpylävieras voi nauttia eri vahvuisia mineraalivesiä. Thea Ekholm

Saatsen saapas

Kun lähtee ajamaan Värskasta kohti matkailureitin seuraavaa kylää Saatsea, joutuu ajamaan läpi parin neliökilometrin kokoisen alueen, jota kutsutaan sen muodon takia Saatsen saappaaksi. Kyseinen alue kuuluu Venäjälle, vaikka se sijaitseekin virolaisten Sesnik- ja Lutepää-kylien välissä. Alue on jäänyt historian tiimellyksessä ja rajalinjojen muuttuessa Venäjän hallintaan, eikä Viro ole sitä pyynnöistä huolimatta saanut itselleen.

Matkailijat saavat vapaasti kulkea alueen läpi, mutta mukana kannattaa olla varmuuden vuoksi virallinen matkustusasiakirja eli passi tai henkilökortti. Tiellä saa kulkea ainoastaan autolla tai bussilla, pyöräily ja kävely on kiellettyä. Ja mikä tärkeintä, alueella ei missään tapauksessa saa pysähtyä ja esimerkiksi nousta pois autosta. Aluetta valvotaan sekä Venäjän että Viron toimesta tarkasti ja pysähtymisestä seuraa kovat sakot.

Kotiravintola Maagõkõnõ

Kun on selvinnyt jännittävästä matkasta Saatsen saappaan halki, kannattaakin jo pysähtyä lounaalle. Setomaalla on paljon niin sanottuja kotiravintoloita. Yksi niistä on Maagõkõnõ, joka sijaitsee Toomemäen maatilalla. Ravintolan emäntä Sirje Kruusamäe on taitava leipoja, joka on palkittu taidoistaan monena vuonna Setomaan kuningaskunnan päivillä. Sirje on myös taitava valmistamaan paikallista erikoisuutta sõir-rahkajuustoa.

Rahkasta valmistettu sõir-juusto on yksi setokaisten perinneruuista. Thea Ekholm

Viron rahkanurkkana tunnetussa Saatsessa sijaitsee myös yksi setokaismuseo sekä retkeilyreitti, joka kulkee aivan Viron ja Venäjän rajan kupeessa.

Kotiravintola Maagõkõnõssa voi nauttia myös emännän itse valmistamaa voikukista ja kevätesikoista valmistettua viiniä. Thea Ekholm

Obinitsan kylä ja Setotaiteen galleria

Obinitsan kylä on tunnettu Setomaan kulttuuripääkaupunkina. Siellä sijaitsee muun muassa Obinitsan museo, jossa voi tutustua setojen rikkaaseen kansallispukuperinteeseen ja opetella pukemaan ylleen perinteisen kansallispuvun.

Obinitsan museossa halukkaat pääsevät itse opettelemaan setojen kansallispuvun pukemisen monia vaiheita. Kansallispukuun kuuluvia koruja esittelee Õie Sarv. Thea Ekholm

Lisäksi kylässä on Ülle Kauksin ja Evar Riitsaaren ylläpitämä setojen kansantaidetta ja perinteitä sekä nykyaikaista setotaidetta esittelevä galleria. Evar Riitsaar on itse hopeaseppä, jonka taitavissa käsissä valmistuu setonaisten kansallispukujen upeita koruja ja solkia. Ülle Kauks puolestaan on kirjailija, joka toimittaa myös setojen omaa lehteä.

Ülle Kauks ja Evar Riitsaar isännöivät Obinitsan kylässä sijaitsevaa setotaiteen galleriaa. Thea Ekholm

Obinitsan kylässä on myös setojen perinneruokia tarjoileva Taarka Tarõ -ravintola, jossa on tarjolla esimerkiksi porkkanapiirakkaa, kuivatusta kalasta ja savustetusta lihasta valmistettua keittoa sekä setoje creme brulena tunnettua Küsla-kaurakiisseliä.

Taarka Tarõ -ravintola tarjoilee setojen perinneruokia, kuten Küsla-kaurakiisseliä. Thea Ekholm

Sergen kylän tsasouna

Seton kylävyö- reitin varrella on useita pieniä kyläkappeleita tai tsasounia, kuten ortodoksit niitä kutsuvat. Yksi vanhimmista säilyneistä tsasounista on Sergen kylässä. Perimätiedon mukaan se on rakennettu vuonna 1784. Toisen maailmansodan aikana tsasounaan osui ammus, joka siirsi rakennuksen pois paikaltaan. Ammus löytyi, kun tsasouna kunnostettiin vuonna 2007 ja nyt se on esillä siellä.

Sergen kylän tsasouna on rakennettu vuonna 1784. Thea Ekholm

Tsasounan toiminnasta ja ylläpidosta vastaa naapurissa asuva rouva Evi Liinamäe, joka esittelee paikkaa mielellään matkailijoille.

Evi Liinamäe huolehtii kotikylänsä Sergen tsasounasta. Thea Ekholm

Vastseliinan piispanlinnan rauniot

Vanhan Liivinmaan keskus oli vuonna 1342 rakennettu Vatseliinan piispanlinna, josta muodostui yksi alueen mahtavimmista puolustuslinnoituksista.

Vastseliinan piispanlinnan rauniot ovat edelleen suosittu pyhiinvaelluskohde. Thea Ekholm

Keskiajalla linna oli yksi kuuluisista pyhiinvaelluskohteista, mutta se tuhoutui Pohjan sodassa. Piispanlinnan raunioiden keskellä on nykyään ulkoilmakappeli, jossa järjestetään edelleen jumalanpalveluksia. Linnan kupeeseen on avautunut pyhiinvaelluskeskus, joka palvelee Tallinnasta, Piritan luostarista Vastseliinaan kulkevan pyhiinvaellusreitin kulkijoita.

Lisäksi linnan naapurissa olevassa vanhassa kievarissa on kiinnostava keskiajan elämyskeskus, jossa voi tutustua pintaa syvemmältä aikakauden perinteisiin, historiaan ja legendoihin. Ennakkovarauksella voi osallistua myös työpajoihin ja elämyskierroksiin.

Piispanlinnan raunioiden sisäpuolella on tunnelmallinen ulkoilmakappeli. Thea Ekholm

Tutustu Setomaan kylävyö -matkailureitin kaikkiin nähtävyyksiin Visit Setomaa -sivustolla . Sieltä löydät myös kohteiden tarkat osoitteet ja aukioloajat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.