T24: Lakimuutos antoi tunnelihankkeelle uutta vauhtia Virossa - Paul Künnap: ”Vielä on monta lupaprosessia edessä, ennen kuin juna kulkee Helsinki-Tallinna-tunnelissa”

Thea Ekholm

Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen taustataho Finest Bay Area Development veti Virossa vireillä olleen kaavoitushakemuksensa takaisin lokakuun alussa. Syynä tähän oli Virossa alkuvuodesta tapahtunut lakimuutos, joka mahdollistaa nyt tunnelihankeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisen kuten Suomessa.

Aikaisemmin tunnelihankkeen vaatiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) toteuttaminen oli Viron lakien mukaan mahdotonta ilman erikoiskaavamenettelyä, jonka aloittamisesta päättää aina hallitus.

– Koko hankkeen isoimpia ongelmia on ollut alusta asti se, että Viron ja Suomen lainsäädäntö on niin erilainen. Virossa viranomaiset ovat edellyttäneet meiltä koko ajan kaavoitusprosessin aloittamista, jotta pääsemme tekemään YVA-menettelyä, Finest Bay Area Development -yritystä Virossa edustava asianajotoimisto Soraisen juristi Paul Künnap kertoo.

Ongelmaksi asiassa muodostui se, että Viron hallitus halusi tunnelihakkeelta erilaisia lisäselvityksiä ennen kuin lupa erikoiskaavamenettelyn aloittamiseksi heltiäisi. Finest Bay Area Development puolestaan ei pystynyt kaikkiin kysymyksiin vastaamaan, koska YVA-menettelyä ei ollut tehty, eikä kaikkia asioita tutkittu.

– Meiltä kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta vessaa Tallinnan edustalle suunnitellulle tekosaarelle on tarkoitus rakentaa. Siihen on mahdotonta vastata järkevällä tavalla, kun asioita ei ole YVA-menetelmän vaatimalla tavalla tutkittu. Sen takia emme itsekään vielä tiedä tarkalleen, missä saari tulee sijaitsemaan, Künnap lisää.

Finest Bay Area Development -yritystä Virossa edustava asianajotoimisto Soraisen juristi Paul Künnap. Finest Bay Area Development

Finest Bay Area Development on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Suomessa ja siellä menettelyn aikataulu on jo hyväksytty. Nyt toiveena on, että menettely saadaan käyntiin myös Virossa ja perusteellisen tunnelihankkeen ympäristövaikutusten selvittämisen jälkeen voidaan aloittaa myös kaavoitustyö.

– Näin olisimme alun perinkin projektin kanssa halunneet edetä, mutta kun hanke käynnistettiin pari vuotta sitten, Viron lainsäädäntö ei antanut siihen mahdollisuutta.

Viime kesänä Viron julkishallintoministeri Jaak Aab esitteli maan hallitukselle Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen kaavoitushakemusta. Viron hallituksen julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan oli kuitenkin kolme syytä, joiden takia hallitus ilmoitti kielteisen päätöksen kaavoituksen aloittamiselle.

Ensimmäinen syy olivat tunnelin mahdolliset ympäristövaikutukset, toinen oli toisistaan eriävät matkustajamääräennusteet ja kolmas Viron ja Suomen välisen tunnelihanketta koskevan MoU-sopimuksen puuttuminen.

– Se on totta, että tunnelilla on ympäristövaikutuksia. Sen takia nimenomaan pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka avulla vaikutukset kartoitetaan ja selvitetään parhaat keinot niiden estämiseen tai välttämiseen kokonaan, Künnap toteaa.

Helsinki-Tallinna-tunnelin matkustajamääristä on tehty kolme eri tutkimusta, joiden kaikkien arviot eroavat toisistaan. Yhden teki Talsinkifix-projekti, yhden FinEstLink-projekti ja yhden Suomen Taloustutkimus Finest Bay Area Developmentin tilauksesta. Kaikissa tutkimuksissa lähtökohdat ovat olleet erilaiset, joten niin ovat tuloksetkin.

Paul Künnapin mukaan Finest Bay Area Developmentin tekemän matkustajamääräarvion korkeammat määrät perustuvat siihen, että junayhteys tunnelin kautta Suomesta Viroon on paljon nopeampi kuin lauttayhteys, joten sitä käytetään enemmän ja matkustajamäärät ovat suuremmat.

– Koska tarkoituksemme on toteuttaa tunnelihanke yksityisellä rahoituksella, meidän pitää vakuuttaa rahoittajat matkustajaennusteilla. Niinpä tätäkin asiaa on tarkoitus selvittää tarkemmin YVA-menettelyssä.

Arvioiden mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä noin 50 000 virolaista ja Virossa alle 5 000 suomalaista.

– Kun tunneli valmistuu, on odotettavissa samankaltainen kehitys kuin mitä Kööpenhamina-Malmö-alueella tapahtui Öresundin sillan valmistuttua. Tanskasta muutti yli 20 000 henkilöä halvemman asumisen takia Ruotsiin ja Malmön alueen työttömyys käytännössä katosi, kun kaikki työllistyivät Kööpenhaminaan. Tallinnan ja Helsingin elintasoero on huomattavan paljon suurempi kuin Malmön ja Kööpenhaminan. Voidaankin ennustaa, että kymmenet tuhannet nyt Suomessa asuvat muuttavat Tallinnaan. Pelkästään tällä pystytään helposti perustelemaan ennustettu suurempi matkustajamäärä, Peter Vesterbacka kommentoi eri ennusteiden eroja.

Viron valtion mielestä tunnelihankkeesta pitäisi solmia Suomen kanssa MoU-sopimus ( Memorandum of Understanding) eli juridisesti sitomaton aiesopimus, jonka varassa yhteistyö hankkeen tiimoilta voidaan aloittaa.

– Juridisesti tällaista sopimusta ei tarvita, sillä jo olemassa olevat aikaisemmat sopimukset sanovat, miten asiat YVA-prosessissa pitää hoitaa. Viron valtio on kuitenkin poliittisista syistä kokenut haluavansa tällaisen sopimuksen, Künnap sanoo.

Asianajotoimisto Soraisen tietojen mukaan Viron valtio on lähettänyt luonnoksen MoU-sopimuksesta Suomen valtiolle. Tähän on Suomelta tullut kommentit, joihin Viron on jo vastannut. Näin ollen maiden välinen MoU-sopimus olisi melko pian valmis allekirjoitettavaksi.

– Olemme nyt tunnelihankkeen kanssa siinä tilanteessa, että mietimme milloin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn hakemus Virossa kannattaa esittää. Tekisimme sen mielellämme samaan aikaan kun MoU-sopimus on valmis, mutta voimme edetä myös toisessa aikataulussa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kestää noin vuoden, jos kaikki asiat menevät kuten pitää.

– Tiedämme, mitä tutkimuksia menettelyyn pitää tehdä, mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen viranomaisyhteistyötä. Suomessa yhteistyö on ollut sujuvaa. Toivomme, että Virossa viranomaisilta löytyisi samanlaista halukkuutta hoitaa asioita.

Peter Vesterbackan alkuperäisen aikataulun mukaan junien pitäisi kulkea Helsinki-Tallinna-tunnelissa joulukuussa 2024. Pitääkö alkuperäinen aikataulu?

– Se perustui silloin laskemiin, mikä on mahdollista, mutta samanlaisella aikataululla on aikanaan toteutettu Englannin kanaalin alittava tunneli ja Malmön ja Kööpenhaminan välinen silta. Kun päätös rakentamisesta oli tehty, niin saman verran meni aikaa tunnelin ja sillan valmistumiseen, kun me olimme varanneet aikatauluumme.

Lue myös: Peter Vesterbacka suunnittelee nyt Tallinnan edustalle kelluvia saaria

Jos Helsinki-Tallinna-tunneli toteutuu, se luo kahden maan pääkaupungeista yhden uuden kaksoiskaupungin, Talsingin, joka pystyy kasvukeskuksena haastamaan vaikkapa Tukholman ja Kööpenhaminan. Lisäksi se tuo alueelle talouskasvua, työllisyyttä 24 000 henkilötyövuoden edestä Suomeen ja 6 000 Viroon ja sijoituksia, joiden kaikkien luulisi olevan tervetulleita koronaviruksen rökittämässä taloustilanteessa.

– Olemme aina verranneet tunnelia Malmön ja Kööpenhaminan yhdistävään siltaan, sillä se toi maiden välille lisää lähiliikennettä ja muuttoliikettä. Se on meidänkin tavoitteemme.

Sekä Englannin kanaalin alittava tunneli että Malmön ja Kööpenhaminan yhdistävä silta ovat hyviä esimerkkejä suurista hankkeista, jotka on toteutettu sujuvasti yksityisellä rahalla. Ne ovat myös osoittautuneet jälkeenpäin odotettua suuremmiksi taloudellisiksi menestyksiksi. Miksi näin ei voisi olla Helsinki-Tallinna-tunnelin kanssa?

Paul Künnapin mukaan on todella vaikea nähdä, että tällainen valtioiden välinen hanke pystyttäisi toteuttamaan verovaroin.

– Jokaisessa maassa äänestäjät haluavat, että verovarat ohjataan oman maan infrahankkeisiin. Eikä kukaan poliitikko halua esitellä äänestäjilleen projektia, jossa verovaroilla rakennetaan jotain toisen valtion eduksi. Englannin kanaalitunneliprojektikin seisoi niin kauan, kun sitä yritettiin toteuttaa verovaroin. Ei Suomessa eikä Virossa ole tähän mennessä tehty mitään julkisella puolella tunnelihankkeen eteen valtioiden rahalla. Kaikki selvitykset on tehty EU-rahalla.

Kansainväliset sijoittajat näkevät jo nyt Helsinki-Tallinna-tunnelin mahdollisuudet ja pitävät sitä kiinnostavana sijoituskohteena.

– Erityisesti Virossa rahoitustahot ovat herättäneet pelkoa ja huoli on ollut ihan asiallinen. Uskon, että kun tunnelin YVA-menettely saadaan tehtyä, kysymyksiin saadaan vastauksia ja projekti etenee, niin pelkokin hälvenee. Mutta monta lupaprosessia on vielä edessä, ennen kuin juna tunnelissa kulkee, Paul Künnap toteaa lopuksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.