Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin museot kertovat niin merenkulusta kuin pitsinnypläyksestäkin.
Moni tuntee Rauman lähinnä pitsinnypläysperinteestä. Siellä on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien, ja tykkimyssyjen muotikausi muodostui Rauman pitsin varsinaiseksi loistokaudeksi.
Vuonna 1442 perustettu Rauma on kuitenkin paljon muutakin kuin käsityöperinne: siellä on paljon nähtävää ja koettavaa pienen kaupunkiloman ajaksi.
Tärkeä osa Rauman identiteettiä on Vanhan Rauman alue, joka lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.
Alue sijaitsee aivan Rauman kaupungin sydämessä ja on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue.
Keskiajalta peräisin oleva katuverkosto on kompaktin kokoinen jalkaisin tutkittavaksi. Mutkittelevat kujat kutsuvat aurinkoisena syyspäivänä kurkistamaan kulman taakse.
Historiallinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä, ja sitä vaalitaan edelleen. Positiivista on myös se, että Vanhan Rauman alue on eläväinen, noin 800 asukkaan historiallinen asuinympäristö, joka tarjoaa monenlaisia palveluja kahviloista ja ravintoloista laajaan valikoimaan erikoisliikkeitä.
Alueella on myös kolme kulttuurihistoriallista museokohdetta sekä Rauman taidemuseo. Lisäksi vanhan kaupungin kupeessa sijaitsee myöhäiskeskiajalla rakennettu entinen fransiskaaniluostarin kirkko, Pyhän Ristin kivikirkko.
Rauman museoissa pääsee tutustumaan muun muassa pitsinnypläykseen ja merenkulun historiaan sekä kaupunkiasumiseen eri aikoina Vanhan Rauman sydämessä.
Rauman kaupungin museot ovat avoinna ympäri vuoden lukuun ottamatta vain kesäaikaan palvelevaa merimiesten ja käsityöläisten kotimuseota Kirstiä. Alle 18-vuotiaille kaupungin museot ovat maksuttomia, ja aikuistenkin lippu kaikkiin kolmeen museoon maksaa vain kahdeksan euroa.
Rauman museo toimii vanhassa raatihuoneessa torin laidalla. Alkuperäisessä asussa säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Suomessa ainoastaan Raumalla ja Porvoossa.
Rakennus itsessäänkin on siis mielenkiintoinen ja tarjoaa kävijälle hyvän aikamatkan Rauman historiaan. Raatihuoneen alakerrassa on museokauppa Kistupuad, jonka valikoimista löytyy kotiin viemiseksi vaikkapa raumanpitsiä tai muita paikallisten käsityöläisten tuotteita.
Marela on varakkaan laivanvarustajaperheen kotimuseo. Se esittelee perheen elämää 1900-luvun alkuvuosina. Sisätilojen koristeelliset kaakeliuunit, ovet, kattojen maalaukset ja paneloinnit kertovat vauraudesta ja museosisustus Granlundin laivanvarustajaperheen elämäntavasta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on esimerkiksi laivanvarustamon konttori, jossa merimiesten kotiväki kävi pyytämässä palkan ennakkomaksua tai kyselemässä kaupungissa kiertelevistä huhupuheista, joiden mukaan laiva olisi ajanut karille.
Rauman taidemuseo toimii yli 200-vuotiaassa Pinnalan talossa. Museon rakennukset ja idyllinen pihapiiri muodostavat yhden Vanhan Rauman parhaiten säilyneistä talokokonaisuuksista.
Rauman taidemuseon yläkerran kokoelmatilassa on esillä pysyvä näyttely yksityiskeräilijä Eino Valtosen (1890–1925) lahjoituskokoelmasta.
Näyttely sisältää Suomen taiteen kultakauden teoksia muun muassa Albert Edelfeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta ja Pekka Haloselta sekä ulkomaisista taidetta ja taide-esineitä. Lisäksi taidemuseossa on vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä esillä on raumalaissyntyisen taiteilijan Anna Erikssonin ensimmäinen yksityisnäyttely M – The Rituals of a Lonely Bitch, joka johdattelee aikuisvierailijat alitajunnan pimeille alueille.
Hyvän museotarjonnan kruunaa nykyisen keskustan toisella puolella sijaitseva Rauman merimuseo. Se toimii vuonna 1900 valmistuneessa Rauman vanhassa merikoulussa.
Merimuseo kertoo Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin merenkulkuperinteestä, laivanrakennuksesta, merenkulun opetuksesta ja merimiesten elämästä.
Navigointisimulaattori Jennyn avulla vierailijat pääsevät seilaamaan ympäri maailman meriä. Merimuseo tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille.
Kaupunkiloman täydennykseksi kannattaa vierailla myös Sammallahdenmäen pronssikautisella hautaröykkiöalueella. Se sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Rauman keskustasta, entisen Lapin kunnan Kivikylässä metsän keskellä.
Sammallahdenmäki lisättiin Unescon maailmaperintöluetteloon vuonna 1999, ja se on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Alueella on 36 hautaröykkiötä.