T24: Koronakriisi tyrehdytti palkkojen nousun Virossa – Maan saamat mittavat korona-avustukset ovat mahdollisuus myös suomalaisyrityksille

Kuvituskuva. Riitta Ketola

Thea Ekholm

Koronakriisi on kurittanut maailman taloutta tänä vuonna, eikä Virokaan ole välttynyt kriisin vaikutuksilta. Maan bruttokansantuote supistui toisella vuosineljänneksellä 6,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja matkailuala on erilaisten matkustusrajoitusten takia syvässä lamassa.

– Viron taloudessa on muutamia erityispiirteitä muihin maihin verrattuna, joissa koronakriisi on näkynyt erityisesti. Yksi on Viron julkisen velan kasvu. Se on arvioiden mukaan kasvamassa noin 10 prosentista yli 30 prosenttiin lähivuosina. Euroopan mittapuulla kyseessä on edelleen pieni velka, mutta Virossa kyseessä on iso muutos, Suomen Viron suurlähetystön neuvonantaja Frans-Anton Flander toteaa.

Virolla on ollut 2010-luvulla budjetissaan vuosittain vähän alijämää, jota on jonkin verran pystytty vähentämään. Tässä tilanteessa budjettitasapainon saavuttaminen vaatisi useita ylijäämäisiä vuosia, joten ennusteiden mukaan budjetin alijäämä jatkuu ainakin 2020-luvun puoliväliin.

Toinen Viron talouden erityispiirre on ollut viime vuosien nopea palkkojen nousu ja työvoimapula. Palkat ovat Virossa nousseet koko 2010-luvun keskimäärin 6-8 prosenttia vuodessa. Koska palkkojen nousu on ollut nopeampaa kuin tuottavuus, se on heikentänyt Viron kilpailukykyä.

Koronakriisi on johtanut palkkojen laskuun erityisesti matalapalkkaisella matkailu- ja ravintolasektorilla, jossa palkat olivat laskeneet jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla 9,4 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Tieto käy ilmi Suomen Viron suurlähetystön syyskuun lopulla julkaisemasta talouskatsauksesta.

– Jo ennen koronakriisiä palkkakehitys näytti Virossa maltillistumisen merkkejä. Jatkossa palkkakehityksen realismia on 2-3 prosenttia vuodessa aikaisemman 5-7 prosentin sijaan, Frans-Anton Flander sanoo.

Koronakriisi on kääntänyt Virossa myös työttömyyden kasvuun. Aikaisemman noin 5 prosentin sijaan työttömyysprosentti on nyt 7,6.

– Kesällä tehtyjen arvioiden mukaan, kun ei vielä ollut merkkejä toisesta korona-aallosta, arvioitiin, että työttömyys nousisi Virossa vuoden 2021 puoliväliin mennessä kahdeksaan prosenttiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuo raja rikotaan jo aikaisemmin. Talousnäkymien epävarmuus vaikeuttaa sen ennustamista, kuinka paljon työttömyys voi tuosta vielä kasvaa, Flander toteaa.

Matkailusektorilla on Virossa nyt kovat ajat. Tallinnan Vanhankaupungin kadut ovat autiot ja moni ravintola ja hotelli on sulkenut ovensa joko väliaikaisesti tai kokonaan. Kesäsesonki jäi liian lyhyeksi matkailualan kerätä puskurirahaa syksyn ja talven varalle ja uudet matkustusrajoituksen heikentävät tilannetta entisestään.

Suomalaismatkailijoiden osuus Virossa vierailleista ulkomaisista matkailijoista on ollut noin 35 prosenttia. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä ulkomaisten matkailijoiden määrä Virossa oli 94 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2019 ja matkailusektorin liikevaihto romahti 95 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viron tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Virossa yöpyneiden suomalaismatkailijoiden määrä oli syyskuussa 72 prosenttia pienempi kuin viime vuonna.

– Matkailun merkitys Viron kansantaloudelle on suuri ja sen osuus bruttokansantuotteesta on 8 prosenttia. Mitä pidemmälle tämä tukala tilanne jatkuu, niin sitä enemmän Virossa joudutaan miettimään matkailualan tulevaisuutta laajemmin, Flander sanoo.

Pitkittyneen koronakriisin myötä Virossa on alkanut keskustelu siitä, kuinka paljon valtion pitää tukea tiettyjä toimialoja ja yrityksiä. Moni on kysellyt yritysten oman kriisinsietokyvyn ja puskurirahastojen perään. Puheenaiheena on ollut erityisesti laivayhtiö Tallink, joka on nostanut rahtihintojaan samalla kun se on saanut palkkatukea ja Viron valtion myöntämän 100 miljoonan euron lainan.

– Myös Viron viennin väheneminen Suomeen on ongelma laivayhtiöille, ei pelkkä turismin puuttuminen. Suomi on Viron tärkein vientimaa, joten Viron on pidettävä laivaliikenne Suomenlahdella käynnissä.

Viron kannalta myönteinen asia on se, että maa on arvioiden mukaan saamassa EU:n korona-avustuksia 1,3 miljardia euroa. Osa rahoista on korvamerkitty vihreän siirtymisen rahoittamiseen, mutta tarkempaa tietoa avustusten kohdentamisesta on näillä näkymin luvassa maaliskuussa 2021.

– Viron kohdalla vihreän siirtymisen rahoitus voisi tarkoittaa avustusten kohdentamista energiatalouden hankkeisiin, kuten luopumiseen palavankiven käytöstä ja tuulivoimaloiden rakentamiseen Länsi-Viroon. Suomalaisyrityksillä puolestaan on mahdollisuus osallistua näillä avustusrahoilla toteutettavien projektien kilpailutuksiin ja sitä kautta päästä mukaan erilaisiin hankintaohjelmiin Virossa. Asioiden etenemistä kannattaa siis seurata.

Toinen suomalaisyrityksiä hyödyttävä hanke on Rail Baltica, joka on nyt nytkähtämässä Virossa eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että tulossa on suuria rakennusprojekteja, joihin myös suomalaisyrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan.

– Suurlähetystö seuraa asioiden etenemistä, mutta suomalaisyritysten kannattaa seurata projektia myös itse aktiivisesti, sillä tulossa on paljon hankintoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut