Digipelit voivat auttaa ikäihmisiä pysymään aktiivisina ja virkeinä.
Yhä useampi ikäihminen pelaa digitaalisia pelejä väestön vanhenemisen myötä. Ne tarjoavat varttuneellekin väelle paitsi hauskaa tekemistä myös aivojumppaa.
Tampereen yliopiston tuoreen Pelaajabarometrin mukaan noin 56 prosenttia 60–69-vuotiaista ja 44 prosenttia yli 70-vuotiaista pelaa ainakin joskus tietokone-, mobiili-, konsoli- tai muita digipelejä.
– Aiempien vuosien raporttien perusteella digipelaajien keski-ikä on ollut koko ajan nousussa. Tämä johtuu siitä, että nuorena digipelaamisen aloittaneet eivät lopeta sitä ikääntymisen myötä. Vielä vanhimmat ikäryhmät eivät kuitenkaan pelaa kovin paljon, summaa Tampereen yliopiston pelitutkija Jani Kinnunen.
Nykyisin digipelaajien keski-ikä on noin 39 vuotta.
Eläkeliiton projektipäällikkö, Lapin yliopiston pelitutkija Outi Laiti arvioi, että tietokonepelaaminen ”ei ehkä enää ole tabu” senioreille.
– Moni ikääntynyt on mieltänyt pelaamisen ei-niin-hyödylliseksi ajanvietteeksi, mutta asenteet ovat muuttumassa. Nykyisin saa olla aiempaa vapaammin jouten, Laiti toteaa.
Nykyisin saa olla aiempaa vapaammin jouten.
Outi Laiti
Suomen elektronisen urheilun liiton Seulin varapuheenjohtaja Otto Takala sanoo, että digipelaaminen kehittää ja pitää yllä ikäihmisten tiedollisia kykyjä.
– Sen avulla seniori pysyy aktiivisena, haastaa itseään ja oppii uutta. Pelaaminen voi myös vähentää yksinäisyyttä, jos sitä harrastaa muiden kanssa.
Se tuo myös onnistumisen kokemuksia ja voi motivoida liikkumaan.
– Jotkut saattavat pelata Pokémon Gota ja pyydystää hahmoja ulkona.
ICT-asentaja Reijo Putkinen, 60, on pelannut tietokonepelejä vuodesta 1997, jolloin hän hankki ensimmäisen tietokoneensa.
– Kaverit kertoivat pelailevansa, ja halusin kokeilla itsekin. Kone oli muistaakseni Pentium 166, ja ensiksi testasin Quake II:ta, hän kertoo.
Se oli räiskintäpeli. Kyseisestä genrestä on tullut sittemmin Putkisen ehdoton suosikki.
Useimmiten Putkinen on pelaillut yksin, mutta Counter-Striken myötä hän on innostunut myös joukkuepelaamisesta. Tässä räiskintäpelissä kommunikoidaan kuulokemikrofonien avulla oman viisihenkisen joukkueen kanssa ja taistellaan vihollisjoukkuetta vastaan.
– Jos on töissä ollut rankka päivä, Counter-Striken pelaaminen auttaa, Putkinen kertoo.
Hänen joukkueensa nimi on Herrain ja Rouvain CS:GO peliryhmä HERO-FI.
– Ikinä ei tule valmista, vaikka sata kertaa pelaisi. Voi sanoa, että olen jäänyt peliin koukkuun, Putkinen myöntää.
Pelin sosiaalinen puoli miellyttää kotkalaismiestä.
– Olen saanut uusia pelikavereita Facebookin peliryhmien kautta. He ovat samanikäisiä tai nuorempia.
Putkinen uskoo, että tietokonepelaaminen on kehittänyt hänen silmän ja käden koordinaatiotaan sekä tukenut muistia ja muita tiedollisia toimintoja.
– Myös huomiokykyni liikenteessä on pysynyt hyvänä.
Putkisella oli muutaman vuoden tauko pelaamisesta, kun oma poika oli pieni. Muuten hän on räiskinyt melko säännöllisesti yli 20 vuotta.
Harrastusta rajoittaa toki työ: Putkinen jäi eläkkeelle opistoupseerin hommista 2012 mutta on jatkanut sen jälkeen työelämässä ICT-asentajana.
– Kun on terve mies, niin eihän sitä tarvitse eläkkeellä olla.
Yksin asuva Putkinen pelaa 4–5 päivänä viikossa. Minimissään koneen ääressä vierähtää noin tunti, maksimissaan viitisen tuntia.
Viime vuonna Putkinen osti parilla tonnilla uuden koneen, jonka avulla pelaaminen on entistä jouhevampaa.
– Peleihin en ole hirveästi satsannut. Monet niistä ovat ilmaisia, kuten Call of Duty: Warzone ja Counter-Strike.
Toki Putkinen pitää huolen siitä, ettei pelaa liikaa.
Vastapainoksi hän harrastaa lenkkeilyä 3–4 päivänä viikossa. Liikunta on hänelle tärkeää, sillä ennen tietokonepelaamista hän kilpaili menestyksekkäästi triathlonissa 15 vuotta.
– Liika pelaaminen voi haitata yöunia ja työntekoa. Parisuhdekin voi kärsiä. Itse pystyn kuitenkin aika hyvin nukkumaan, vaikka pelaisin yöhön asti.
Putkinen aikoo pelata niin kauan kuin terveys antaa myöten.
– Ei ole aikomusta lopettaa. Tietokonepelaaminen on hyvää ajanvietettä.
Ikäihmisiä tietokoneiden pariin rohkaisevan SeniorSurf-toiminnan johtava asiantuntija Liisa Tiainen Vanhustyön keskusliitosta huomauttaa, että ikäihmisillä on joskus tekemisen puutetta. Tätä digipelit voivat paikata. Pelaamalla seniori voi myös parantaa digitaitojaan.
– Haittaa tulee siitä, jos pelaamiseen koukuttuu pahasti ja se vie kohtuuttomasti aikaa muulta elämältä, Tiainen sanoo.
Laiti toteaa, että runsas näytön edessä istuminen voi aiheuttaa myös hartia- ja niskakipuja.
Eniten seniorit pelaavat tietokoneella ja sillä lähinnä pulma- ja korttipelejä. Niiden parissa viettää aikaa noin 35 prosenttia 60–69-vuotiaista ja 21 prosenttia yli 70-vuotiaista. Muidentyyppisten pelien pelaaminen on yhä marginaalista. Toiseksi yleisintä on mobiilipelaaminen, jonka suosio on kasvussa.
– Digitaaliset pulma- ja korttipelit ovat olleet käytännössä ainut pelilajityyppi, jota vanhimmat ikäryhmät pelaavat aktiivisesti, myös aiemmissa Pelaajabarometreissä, Kinnunen kertoo.
Koronavuonna seniorit ovat tutustuneet aiempaa enemmän etenkin oppimispeleihin.
– Syynä saattaa olla se, että isovanhemmat ovat pelanneet niitä lastenlasten kanssa poikkeusoloissa, Kinnunen arvioi.
Asiantuntijoiden mukaan senioreiden digipelaaminen on niin uusi ilmiö, ettei siitä ole vielä kunnollista, kattavaa tutkimusta.
Laiti kertoo, että jo nyt tiedetään ikäihmisten omien arvioiden perusteella, että pelaamisen hyödyt heidän hyvinvoinnilleen ja terveydelleen voivat olla huomattavia.
– Kokemustieto on arvokasta, mutta sen rinnalle tarvittaisiin tutkimusta terveysvaikutuksista, Laiti korostaa.
Takala uskoo, että tällainen tutkimus voitaisiin aloittaa ensi vuonna.
Sen voisi ehkä toteuttaa esimerkiksi Seul yhdessä ja sosiaali- ja terveysasiantuntijoiden kanssa.