Talous | Sijoitushuuma on vallannut kansan korona-aikana – osakkeista ja rahastoista innostui myös palomies-ensihoitaja Tuomas Hasari, 29: "Sijoitusteni arvo on kasvanut 50 prosenttia"

Sijoittamisen suosio on kasvanut korona-aikana ennennäkemättömästi. Väki on lähtenyt sankoin joukoin sijoittamaan yksittäisiin osakkeisiin ja useita osakkeita sisältäviin rahastoihin.

– Nordnetiin tuli viime vuonna lähes 100 000 uutta suomalaisasiakasta. Sijoittaminen on demokratisoitunut, ja se kuuluu ennätyksellisen monen suomalaisen talouden suunnitteluun, sanoo Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju.

 Osake- ja rahastovälittäjällä on nyt noin noin 250 000 osakkeita omistavaa asiakasta ja 200 000 rahastoasiakasta.

– Pankkitilien korot ovat viistäneet lattiaa jo yli viiden vuoden ajan. Moni on tottunut ajatukseen, että säästöille ei saa kunnollista tuottoa ja että sijoitusriskin ottaminen on edellytys säästöjen ostovoiman kasvulle, Oksaharju selittää kasvua.

Sijoittajia palvelevan Sijoittaja.fi-sivuston perustaja Timo Heikkilä sanoo, että pandemian aikaan kulutus on laskenut ja moni on ostanut säästöön jääneillä rahoilla osakkeita ja rahastoja.

Se ei ole vain varakkaiden etuoikeus, vaan se sopii myös tavallisille ihmisille.

Tanja Eronen

– Myös kymmenen kuukautta nousseilla kursseilla on ollut vaikutuksensa innostukseen, Heikkilä toteaa.

Nordean sijoittamisen liiketoimintajohtaja Tanja Eronen arvioi, että sijoittamisen suosio on kasvanut pidemmälläkin aikavälillä, sillä osakekurssit ovat olleet viime vuosina vahvasti nousujohteisia. Pitkäkestoista pörssiromahdusta ei ole nähty sitten finanssikriisin 2007–2009.

– Koronaromahdus kesti vain pari kuukautta, kun yleensä pörssiromahdukset ovat noin 1–1,5 vuoden pituisia, Eronen huomauttaa.

Yksi aloittelijoita innostava tekijä on ollut uuden osakesäästötilin lanseeraus vuoden 2020 alusta.

Osake- ja rahastovälittäjien osakesäästötilillä piensijoittajat saavat samat veroedut kuin suursijoittajat. Tilille voi siirtää enintään 50 000 euroa, ja sillä ei makseta veroja osingoista eikä myyntivoitoista. Pääomatuloveroa maksetaan vasta, kun rahoja nostetaan. Tavanomaisella arvo-osuustilillä taas ei ole ylärajaa talletuksille, ja sillä maksetaan vuosittain veroja osingoista ja myynneistä.

Nordnetissa osakesäästötilejä on avattu 130 000 ja Nordeassa 35 000.

Tietoisuus sijoittamisen eduista on vahvistunut korona-aikana – pitkällä aikavälillä osakkeiden markkina-arvo on noussut vuosittain keskimäärin kuutisen prosenttia.

Oksaharju kuitenkin muistuttaa, ettei historiallinen kehitys ole tae tulevista tuotoista.

Osake- ja rahastosijoittaminen on ollut myös aiempaa enemmän esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa tavisten harrastuksena.

– On puhuttu, että se ei ole vain varakkaiden etuoikeus, vaan se sopii myös tavallisille ihmisille, Eronen sanoo.

Palomies-ensihoitaja Tuomas Hasari aloitti osake- ja rahastosijoittamisen, kun pandemia oli leviämässä Suomeen maaliskuun alussa 2020.

Sijoittamisen aloitus ei sinänsä liittynyt koronaan, mutta sen ajoitus pörssikurssien raahustaessa pohjalukemissa on osoittautunut oivalliseksi.

– Sijoitusteni arvo on kasvanut sittemmin 50 prosenttia. Rahastoni ovat tuottaneet erittäin hyvin, sillä kurssit ovat olleet koko ajan kasvusuhdanteessa. Olen yllättynyt positiivisesti, 29-vuotias Hasari kertoo kokemuksistaan.

Hasari on sijoittanut kuukausittain 100–200 euroa kahteen eri rahastoon ja 20–40 euroa muutamiin suomalaisiin osakkeisiin. Hänen rahastojensa arvo on nyt noin 1 760 euroa ja osakkeidensa 120 euroa.

– Olen aina ollut huono säästämään perinteisesti. Siksi ajattelin, että sijoittaminen voisi olla hyvä tapa laittaa rahaa sivuun, Hasari perustelee uutta harrastustaan.

Hän on kuitenkin samalla myös kerryttänyt puskurisäästöä pahan päivän varalle.

– Aina voi vaikka auto hajota, hän toteaa.

Hasari valmistui ammattiinsa puolitoista vuotta sitten ja pääsi töihin Helsingin kaupungin pelastuslaitokseen. Nyt sijoittamisen aloittaminen on hänestä helpompaa kuin opiskeluaikoina, kun rahaa on käytössä enemmän.

Vantaalainen Hasari on saanut sijoitusvinkkejä vaimoltaan ja appiukoltaan, joilla on asiasta aiempaa kokemusta.

– Tärkeää on, että sijoituksiin laittaa vain sen verran rahaa, jonka on valmis menettämään, Hasari sanoo.

Lähitulevaisuudessa Hasari aikoo perehtyä aiempaa enemmän pörssimaailmaan ja hankkia lisää osakkeita.

– Olen ostanut kestävän kehityksen ja ilmastoystävällisten yritysten osakkeita. Ne ovat itselleni tärkeitä arvoja.

Asuntosijoittaminenkin kiinnostaa Hasaria.

– Ajatuksena on, että kun siirrymme vaimon kanssa rivitaloon tai paritalonpuolikkaaseen, laitamme kerrostaloasuntomme vuokralle.

Hasari pyrkii säästämään pitkäjänteisesti ja keräämään sijoitustuottoja tulevaisuuden varalle.

– Palomiehen palkka ei ole kummoinen. Peruspalkka on noin 2 000 euroa, ja sen päälle tulevat ”haittalisät”, jotka ovat 42 prosenttia kokonaispalkasta. Sijoitustuotoilla voi kerryttää pesämunaa esimerkiksi isomman asunnon ostoon.

Nordealla on nyt noin 200 000 aktiivista osakesäästöasiakasta ja 400 000 rahastosäästöasiakasta. Vuonna 2020 asiakasmäärät kasvoivat enemmän kuin aiemmin: osakesäästöasiakkaita tuli 15 000 ja rahastoasiakkaita 20 000.

Asiakasmäärä kehittyy yleensä pörssikurssien mukaan: kun kurssit nousevat, tulee lisää asiakkaita, ja kun ne putoavat, käy päinvastoin.

– Korona-aika on poikkeuksellinen: erityisesti osakesäästäjiä tuli viime vuonna lisää, vaikka kurssit putosivat, Eronen kertoo.

Nordnetissä osakkeita omistavien suomalaisasiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna noin 70 000:lla ja rahasto-omistajien 65 000:lla.

Osalla asiakkaista on sekä osakkeita että rahastoja.

– Asiakasmäärän kasvu oli viime vuonna 35 prosenttia, kun 2019 se kasvoi 23 ja edellisvuonna 24 prosenttia, Oksaharju kertoo.

Asiantuntijat ennakoivat, että Suomessa ylittyy tänä vuonna miljoonan yksityisen osake- ja rahasto-omistajan raja. Finanssiala ry:n tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 950 000 osakkeenomistajaa ja noin miljoona rahastosijoittajaa.

Suurin osa uusista sijoittajista on noin 20–40-vuotiaita. Tuttavien esimerkit laskevat kynnystä aloittaa osake- ja rahasto-ostot.

Aloittelevat sijoittajat hankkivat hyvin monenlaisia osakkeita ja vähäriskisempiä rahastoja. Sijoitussummat vaihtelevat usein joistakin kympeistä useisiin tuhansiin euroihin.

– Kohdevalintojen skaala vaihtelee kannabisosakkeista matalan riskin rahastoihin. Tyypillisesti suomalaissijoittajalla on enemmän koti- kuin ulkomaisia osakkeita, joskin kansainvälisen sijoittamisen osuus on kasvussa. Ulkomaisista osakkeista eniten kiinnostusta on esiintynyt teknologiavetoisten yhtiöiden osakkeisiin, Oksaharju selvittää.

Oksaharju uskoo, että korona-aikana sijoittamisen aloittaneet ovat onnistuneet "todennäköisesti erittäin hyvin". Helsingin pörssi on noussut 65 prosenttia viime maaliskuussa koetuista koronakriisin pohjalukemista.

– Näin kovassa nousuputkessa on ollut vaikeaa epäonnistua.

Myös Heikkilä arvioi, että korona-aika on tarjonnut enimmäkseen antoisia aikoja aloittelijoille.

– Jos helmi–maaliskuussa 2020 myi sijoituksensa, tuli tappiota. Pörssiromahduksen jälkeen sijoitukset ovat nousseet vahvasti.

Eronen on samoilla linjoilla Oksaharjun ja Heikkilän kanssa. Myös vuosi 2021 on alkanut lupaavasti, sillä osakkeiden kurssikehitystä seuraava Helsingin pörssin yleisindeksi on viitisen prosenttia plussalla.

– Nyt ollaan ennätyslukemissa. En usko, että isoa romahdusta on tulossa näinä aikoina, kun Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit elvyttävät markkinoita, Eronen ennakoi.

Samaa mieltä ovat myös Heikkilä ja Oksaharju.

– Pidämme yli kymmenen prosentin indeksitason kurssilaskua epätodennäköisenä nykyisessä talouskasvun ja elvyttävän keskuspankkipolitiikan markkinaympäristössä, Heikkilä toteaa.

–  Asiantuntijoillakaan ei ole kristallipalloa, jolla näkisi tulevat tuotot etukäteen. Romahduksen sijaan todennäköisempi kehityskaari on tuottojen maltillistuminen. Erot yritysten välillä kasvavat, ja merkittäviä laskujakin nähdään, Oksaharju arvelee.

Korona-aika on ollut selvästi eduksi aloittelijoille myös siksi, että ihmisillä on ollut tarpeeksi aikaa syventyä sijoittamiseen ja ostokohteisiin.

Haitta taas on ollut se, että korona-aika on ollut poikkeuksellista vuoristorataa markkinoilla: kurssit ovat heiluneet tavallista enemmän.

– Vaikka pörssin luonteeseen kuuluu voimakas tuottoheilunta, osakesijoittamisen ei pidä ajatella olevan jatkuvasti samanlaista vuoristorataa kuin se on viime aikoina ollut, Oksaharju sanoo.

Eronen pohtii, että koronaromahduksesta oli hyötyä aloittelijalle, sillä se muistutti, että sijoittamisessa on riskinsä.

– Mutta totta kai korona-ajan epävarmuus on ollut haitta.