Nuoret arvostavat perheen mielipidettä puolison valinnassa mutta päättävät silti itse, kenen kanssa avioituvat. Toisen puolesta tehtävät asiat ilmaisevat ja luovat rakkautta.
Syyria oli vielä vuosituhannen vaihteessa Sandra Nasser El-Dinelle isän kotimaa, josta hän ei tiennyt paljonkaan.
Isä ei tuonut kulttuuriaan perheen arkeen, ja Nasser El-Dine oli tavannut vain muutaman Suomessa käymään päässeen sukulaisen.
2000-luvun alussa hän lähti Syyriaan tutustumaan juuriinsa. Mummolaan oli luonteva mennä, sillä suku oli sikäläiseen tapaan tiivis ja otti tulijan heti osaksi perhettä. Samassa taloudessa asui paljon eri-ikäisiä perheenjäseniä.
Stereotyyppiset käsitykset muun muassa arabimaiden sorretuista naisista murenivat heti.
– Huomasin, miten voimakkaita naiset ovat perheessään ja myös muuten, Nasser El-Dine muistelee.
– Huumori on vahvasti läsnä arjessa, joka ei ole aina ollut ollenkaan helppoa.
Avioeroja tapahtuu aika paljon melko nopeasti liiton solmimisen jälkeen.
Sosiologiaa opiskellut Nasser El-Dine päätti kerätä Syyriassa aineistoa graduunsa, joka käsitteli syyrialaisnuorten länsikäsityksiä.
Aihe nappasi tiukasti otteeseensa, ja nyt hän tekee antropologian alan väitöskirjaa Ammanissa asuvien jordanialaisten ja syyrialaisten nuorten aikuisten parisuhdekäsityksistä.
Nasser El-Dinen, 42, on tarkoitus saada väitöskirja valmiiksi Libanonissa. Hän aloitti vuodenvaihteessa Suomen Lähi-idän instituutin tutkijana muttei ole päässyt muuttamaan Beirutiin koronatilanteen vuoksi. Yhteiskunta on siellä tällä hetkellä käytännössä kokonaan suljettu. Nyt Nasser El-Dine asuu Ranskassa miehensä ja tyttärensä kanssa.
Lapsiperheen arki on Nasser El-Dinen mukaan loppujen lopuksi hyvin samanlaista Lähi-idässä ja Euroopassa.
Usein Jordaniassakin molemmat vanhemmat ovat töissä ja nuorempi polvi on saanut itse valita puolisonsa. Perheen mielipide puolisoehdokkaasta on kuitenkin tärkeä.
Maineelle ei ole uhkaa, kun ei tavata heti kasvokkain.
– Nuoret ajattelevat, että vanhemmilla ihmisillä on sellaista tietoa ja kokemusta, jota heillä ei ole.
Puolison löytämiseen on kaksi tapaa. Toinen on se, että perheen naiset alkavat etsiä miehelle mahdollisia morsianehdokkaita. Mies menee perheensä kanssa tapaamaan naisen perhettä. Jos nuoret mieltyvät toisiinsa ja molempien perhe antaa siunauksen, pari voi alkaa tapailla.
– Usein alkuvaiheessa mukana saattaa olla jommankumman perheenjäsen.
Toinen, ei yhtä hyväksytty tapa on se, että nuoret tutustuvat esimerkiksi opinnoissa tai työpaikalla ja tapailevat julkisilla paikoilla mutta perheiltään salaa.
– Maineen kannalta pahinta olisi, jos he jäisivät kiinni jostain salaisesta paikasta.
Sosiaalinen media on tuonut uusia mahdollisuuksia tavata potentiaalisia puolisoita. Moni alkaa jutella siellä tuntemattoman kanssa spontaanisti, ja se on hyvä tapa tutustua.
– Maineelle ei ole uhkaa, kun ei tavata heti kasvokkain.
Suuri osa paikallisista musliminuorista ei toivo, että seurustelu olisi nykyistä vapaampaa. Päinvastoin he kokevat, että rajoitukset auttavat heitä saavuttamaan rakkauteen perustuvan avioliiton.
Ongelmallisena he kuitenkin pitävät sitä, että vielä kihlausaikanakin on helppo antaa itsestään toiselle todellisuutta ruusuisempi kuva.
– Avioeroja tapahtuu aika paljon melko nopeasti liiton solmimisen jälkeen.
Nasser El-Dinen tutkimat nuoret aikuiset punnitsevat puolison sopivuutta tarkasti.
– He ajattelevat, että puolison valinnassa pitää pitää järki mukana. Toki täälläkin ajatellaan niin mutta siellä vielä vähän enemmän. Ei pidetä hyvänä sitä, että hullaannutaan, rakastutaan ja mennään heti naimisiin.
Teoilla on suuri merkitys rakkauden ja yhteenkuuluvuuden kokemisessa. Toisen puolesta tehtävät asiat paitsi ilmaisevat rakkautta myös luovat sitä.
Sukupuoliroolit ovat yhä perinteiset: naisen tehtävä on hoitaa kotia ja lapsia ja miehen tuoda kotiin rahaa ja ruokaa. Toisesta pidetään tällä tavalla huolta.
– Näiden asioiden tekeminen on osa rakkautta. Samoin se, että jos toinen pyytää jotain palvelusta, toinen toteuttaa toiveen, Nasser El-Dine kertoo.
Puolisoa voi myös erikseen hemmotella. Mies voi tuoda lahjoja tai viedä naisen ulos, ja nainen voi laittautua kauniiksi ja tehdä miehen lempiruokia.
– Vaikka pari ei olisi hullun lailla rakastunut mennessään kihloihin tai naimisiin, rakkaus voi kehittyä ja syventyä arkielämän tekojen ansiosta.
Perheellinen nainen voi käydä töissä, ja silloin hänen ansaitsemansa rahat ovat häntä varten. Miehen rooli on silloinkin elättää perhe.
Usein työssäkäyvät perheenäidit tekevätkin lyhyttä työpäivää, sillä koti on hoidettava.
– Miehen velvollisuus on auttaa, jos nainen vaikkapa on kipeänä. Silloin puhutaan nimenomaan auttamisesta, samoin silloin, jos nainen osallistuu talouden menoihin.
Lähi-idässä avioliitto on väylä aikuiseen elämään. Etenkään naiset eivät yleensä asu yksin ennen avioliittoa.
– Se johtuu paitsi perinteistä myös matalasta palkkatasosta, Nasser El-Dine kertoo.
Etenkin sinkkunaisen olisi hankala pärjätä taloudellisesti yksin, mutta eivät useimmat naiset täysin itsenäisestä elämisestä haaveilekaan.
– Avioliittoa ja lasten saamista pidetään todella tärkeinä.
Avioliittoon mennään Jordaniassa nykyisin aiempaa vanhempana. Naiset avioituvat keskimäärin 23-vuotiaina, miehet viisi vuotta vanhempina. Myös sekä naisten että miesten koulutustaso on noussut.
– Nykyisin ajatellaan, että naistenkin on hyvä saada tutkinto, vaikka he eivät menisikään koskaan töihin.
Länsimaissa rakkaudessa on nykyisin olennaista avautuminen. Se, että voi ilmaista itseään ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.
– Tällä on vähemmän merkitystä niissä paikoissa, joita minä tutkin. Isommassa roolissa ovat arkiset teot, Nasser El-Dine sanoo.
Romantiikalla on silti sijansa. Arjen teoissa ilmaistava rakkaus voi tutkijan mukaan olla todella romanttista.
– Kun on rakastunut toiseen, tekee vieläkin enemmän toisen puolesta. Rakkauden puolesta voi tehdä ison uhrauksen, kuten mennä naimisiin jonkun kanssa, jota oma perhe ei hyväksy.
Jatkossa Nasser El-Dine suunnittelee tutkivansa lisää sitä, missä määrin rakkaus voi saada miehet ja naiset tekemään sukupuoliroolit ylittäviä arjen kompromisseja.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että maskuliinisuuden uhraaminen rakkauden vuoksi ei käy helposti. Se vaikeuttaa kodin askareiden tasapuolista jakamista.