T24: Koronakriisin hinta on ollut Virolle vähintään 1,57 miljardia euroa

Thea Ekholm

Koronakriisi on arvioiden mukaan maksanut Virolle tähän mennessä vähintään 1,57 miljardia euroa ja 20,8 miljoonaa työtuntia.

Arvion esitti Viron parlamentin Riigikogun Arenguseire Keskus -ajatushautomon blogissa asiantuntija Uku Varblane.

Kriisin aiheuttamia vahinkoja koulutukselle on Varblanen mukaan vaikea arvioida, eivätkä kriisin vaikutukset näy vielä toimeentulotilastoissakaan.

– Viron tilastokeskuksen tiedot viittaavat siihen, että vaikka kriisin taloudelliset vaikutukset ovat osoittautuneet vaatimattomammiksi kuin alun perin pelättiin, Viron talous supistui kuitenkin 2,9 prosenttia vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, että Viron talous on 1,57 miljardia euroa pienempi kuin kriisiä edeltävät ennusteet sanoivat, Varblane toteaa blogissa.

Summan koon ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa esimerkiksi Viron vuoden 2021 puolustusmenoihin, jotka ovat 645 miljoonaa euroa. Koronan hintalappu on siis lähes kaksi ja puoli kertaa puolustusmenoja suurempi.

Myös työttömien määrä on Virossa kasvanut ennustettua enemmän. Työttömyyden ennustettiin nousevan Virossa vuoden 2020 loppuun mennessä 5,7 prosenttiin, mutta rekisteröity työttömyys nousi kuitenkin viime vuoden loppuun mennessä 7,3 prosenttiin. Työttömiä oli siis 10 000 ennustettua enemmän.

Työtunteja Viro on koronakriisin takia menettänyt 20,8 miljoonaa.

– Todellinen luku on paljon suurempi, koska monet ihmiset ovat joutuneet kriisin aikana tekemään osa-aikatyötä, Varblane huomauttaa.

Uku Varblanen mukaan koronakriisi ei vielä näy Viron toimeentulotilastoissa, vaikka toimeentulotukea saavien ihmisten määrä onkin vähentynyt huomattavasti hitaammin kuin edellisvuosina.

– Kriisi ei ole vielä vaikuttanut ihmisten selviytymiseen, sillä työttömyysvakuutus ja muut tukitoimet ovat auttaneet heitä säilyttämään järkevän elintason. Myös pankit ovat tarjonneet asuntolainoihin lyhennysvapaita ja ihmiset ovat käyttäneet niitä melko paljon.

Kuitenkin Virossa kuluttajien luottamusindikaattori heijastaa epävarmuutta tulevaisuuden suhteen, sillä luottavaisin mielin tulevaisuuteen suhtautuvien osuus on noin 20 prosenttia alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo.

Lisäksi turvallisuuden tunne on pienituloisten keskuudessa laskenut kaksi kertaa niin paljon kuin parempituloisten keskuudessa.

– Tämä heijastaa koronakriisin erilaista vaikutusta eri sosiaaliryhmiin sekä vaaraa epätasa-arvon syventymisestä. Vaikka vuoden 2020 tilastoja suhteellisesta köyhyydestä Virossa ei ole vielä julkaistu, uskotaan, että ne välittävät samaa viestiä, Varblane sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut