Tallinnan kasvitieteellinen puutarha levittäytyy 123 hehtaarin alueelle Pirita-joen laakson alueelle. Puutarhan naapurissa kohoaa tv-torni ja Tallinnan keskustaan on matkaa kymmenen kilometriä.
Puutarha sai alkunsa vuonna 1961, kun se perustettiin Viron tiedeakatemian tutkimusinstituutiksi. Aluksi puutarha oli vain tutkimuskäytössä, eikä yleisöllä ollut pääsy sinne. Suuret kasvikokoelmat istutettiin puutarhan maille kahdenkymmenen vuoden aikana avaamisen jälkeen, ja ulkoilma- ja kasvihuonekokoelmat avattiin yleisölle 1970-luvun alussa.
Puutarha on sijainnut samassa paikassa koko ajan ja sen alueeseen kuuluu myös maata Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin entisestä maatilasta. Päts oli aikanaan edelläkävijä maanviljelyssä ja puutarhanhoidossa, ja osa kasvitieteellisen puutarhan kasveista on säilynyt hänen ajaltaan.
Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen puutarha kunnallistettiin ja vuodesta 1995 lähtien se on ollut Tallinnan kaupungin hallinnoima laitos.
– Tallinnan kasvitieteellisellä puutarhalla on nykyään kolme päätoimialaa. Kasvien keräily, tutkimustoiminta ja koulutus. Järjestämme erilaisia työpajoja ja koulutustilaisuuksia kaiken ikäisille tarhaikäisistä eläkeläisiin, puutarhan johtaja Urve Sinijärv kertoo.
Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan kokoelmiin kuuluu yli 8 500 kasvilajia. Kokoelmissa keskitytään nykyään pääasiassa uhanalaisiin ja suojeltuihin kasvilajikkeisiin.
Tällä hetkellä puutarhassa ovat käynnissä mittavat uudistustyötä. Ulkonäyttelyaluetta uudistetaan, vanha hallintorakennus muutetaan vierailijakeskukseksi ja ensi vuonna aloitetaan uuden päärakennuksen rakennustyöt. Lisäksi vierailijoiden käytössä olevia pysäköintitiloja laajennetaan.
Juhlavuoden kunniaksi Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään kuluvana vuonna useita tapahtumia, joista mittavin on yhdessä Viron ulkoministeriön ja Tallinnassa sijaitsevien suurlähetystöjen kanssa toteutettu Kasvien valtakunnan suurlähetystö -projekti.
Sen tavoitteena on tarjota ulkomaisille suurlähetystöille mahdollisuus esitellä oman maansa biologista ja kulttuurista monimuotoisuutta kasvitieteellisen puutarhan tiloissa. Suurlähetystöt voivat käyttää vastikään kunnostettua palmutaloa tapahtumapaikkana ja näyttelytilana.
Ensimmäisenä toukokuussa avautuneessa Kasvien valtakunnan suurlähetystö -projektissa esittäytyy Japani. Sen jälkeen vuorossa ovat Venäjä, Yhdysvallat, Unkari, Puola, Georgia, Italia ja joulukuussa Suomi.
– Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa kasveja kaikkialta maailmasta, ja yksi tärkeimmistä tehtävistämme on varmistaa, että niiden monimuotoisuus tuo luonnon lähemmäksi ihmisiä, Urve Sinijärv sanoo.
Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan alueelta löytyy useita kasvihuoneita, arboretum eli puulajipuisto, ruusutarha ja kivipuutarha. Kukkaloistosta voi puutarhan alueella nauttia varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn asti. Kesällä puutarha on mainio piknik-kohde.
Puutarhan kokoelmissa on yli 1 560 kasvia, joita ei esiinny muualla Virossa. Lisäksi sen ruusutarhassa kasvaa 700 eri ruusulajiketta.
Tutustu Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan tapahtumiin täällä.