Polvi- ja lonkkaleikkausten määrä kasvaa tasaisesti. Timo Viitanen ja Teemu Jaronen saivat tekonivelen alle viisikymppisenä.
Suomessa tehdään vuosittain lähes 25 000 polven tai lonkan tekonivelleikkausta. Timo Viitasen, 54, polveen laitettiin tekonivel viisi vuotta sitten.
Viitasen polvessa havaittiin rustovaurio jo kaksi vuotta aiemmin, kun polvi tähystettiin kierukkavamman takia. Tähystyksessä selvisi, että myös polven eturistiside oli poikki.
– Liikuntamahdollisuudet vaikuttivat siihen, että halusin tekonivelen. Söin myös paljon kipulääkkeitä. Se vaikutti jo nukkumiseenkin.
Iso leikkaus arvelutti Viitasta. Tiedossa oli myös, että samanlaista liikkuvuutta kuin oma nivel ei tekonivel välttämättä tarjoaisi. Lisäksi Viitanen tiesi, että edessä olisi puolen vuoden kuntoutus.
Kuntoutus oli rankka, ja Viitasella oli huonoa tuuria matkassa. Polvi oli operaation jälkeen yhä kipeä. Selvisi, että syynä oli sairaalabakteeri.
Kun nivelissä on vain pientä kulumaa, ovat muut hoidot ensisijaisia.
Jukka Huopio
Leikkaus jouduttiinkin uusimaan. Sen jälkeen Viitanen on kyennyt harrastamaan liikuntaa varsin monipuolisesti.
– Ei polvi kokonaan kivuton ole, mutta käyn pelaamassa salibandya, padelia, golfia ja joskus futistakin. Kyllä leikkaus paransi elämänlaatua tosi paljon.
Teemu Jaroselle, 46, tehtiin lonkan tekonivelleikkaus neljä vuotta sitten. Lonkan kuluma tuli Jaroselle aikoinaan yllätyksenä.
– Olin 35-vuotias, kun nivunen kipeytyi jalkapallon ikämiespeleissä eikä pelaamisesta tullut enää mitään. Erikoislääkäri totesi, että kyse on lonkkakulumasta.
Lääkärin mukaan leikkaukseen ei ollut kiirettä, jos kipujen kanssa kykenee elämään. Muutama vuosi Jarosella menikin särkylääkkeiden kanssa ennen kuin hän taipui lähtemään leikkausprosessiin.
– Kiputiloista leikkaukseen kului aika pitkä aika. Jäin liikaa kiinni siihen ajatukseen, ettei leikkaukseen ole kiire. Pitkitin päätöstä myös, koska tiesin, että jos leikkaus tehdään nuorena, sen voi helpommin joutua uusimaan.
Kun Jarosen vasen lonkka päätettiin operoida, leikkaava lääkäri kertoi, että kuvien perusteella todennäköisesti myös oikea lonkka alkaa vaivata.
Ajatus molempien lonkkien leikkauksesta tuntui Jarosesta liian rankalta jutulta.
– Nyt jälkikäteen tuntuu, ettei se olisi ollut huono ajatus. Kuntoutus oli kuitenkin niin rivakka. Toisaalta ei oikea lonkka vieläkään suuremmin kipuile.
Kaiken kaikkiaan tekonivelen saaminen ei ollut Jaroselle mikään järkytys. Ajatukseen oli tottunut, kun omalta isältä leikattiin lonkkanivel päälle viisikymppisenä.
– Leikkausta tietenkin jännitin, millainen siitä tulee ja kauanko kuntoutus kestää. Jännitys oli turhaa. Prosessi oli ihan positiivinen. Jos oikean lonkan kanssa tulee oireita, en ajattele pitkittäväni leikkauspäätöstä, Jaronen tuumii.
Viitanen ja Jaronen ovat tekonivelpotilaiksi verrattain nuoria. Vaikka nivelten kulumatauti eli nivelrikko on yleistynyt väestön keski-iän noustessa, on alle 55-vuotiaiden hoidettavien määrä pysynyt pitkään samalla tasolla.
Kuopion yliopistollisen sairaalan tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin Jukka Huopion mukaan tekonivelleikkauksiin pätevät tietyt kriteerit. Kun nivelissä on vain pientä kulumaa, ovat muut hoidot ensisijaisia.
Kokonaisuutena tekonivelleikkausten määrä on Suomessa lisääntynyt tasaisesti.
– Ikääntyvät ihmiset ovat yhä aktiivisempia ja haluavat elää täyspainoista elämää. Rohkeutta hoitoon hakeutumiseen lisää myös hoitotulosten parantuminen, Huopio kertoo.
Nivelrikkoa sairastaa noin miljoona suomalaista. Nivelrikko syntyy, kun nivelrusto rappeutuu. Oireina ovat kipu, turvotus ja erilaiset toimintarajoitukset.
Syyt nivelen kuluman syntymiseen ovat epäselvät. Nykyään työ on yhä harvemmin niin kuormittavaa, että se selittäisi rustovaurioita. Lihavuus taas voi lisätä kulumariskiä.
Huopion mukaan suurin selittävä tekijä nivelrikkoon ovat geenit.
– Kuluma kulkee suvussa, mutta sitä voi syntyä myös esimerkiksi urheiluvammoista, toistuvasta rasituksesta, murtumista ja tulehduksellisista nivelsairauksista, kuten nivelreumasta.
Onnistumisprosentti on tekonivelleikkauksissa hyvä. Huopion mukaan lonkkaan tai polveen asennetuista proteeseista 20 vuotta myöhemmin paikallaan on yhä noin 80 prosenttia tekonivelistä.
Useimmiten uusintaleikkausten tarve johtuu muista syistä kuin tekonivelten laadusta. Näitä ovat tulehdukset tai nivelen epävakaus.
– Tekonivelet ovat vuosien varrella parantuneet. Takuuta leikkaukselle ei voi antaa, mutta valtaosa elää leikkauksen jälkeen saman proteesin kanssa loppuelämänsä.