Sitomiseen liittyy ennakkoluuloja, mutta se voi olla sitojalle ja sidottavalle rentouttava kokemus.
Elie Halonen, 30, kaivaa sidotun kankaan sisältä kasan köysiä. Nea Oljakka, 31, istuu viltille. Halonen ryhtyy sitomaan köysiä hänen käsiensä ympärille.
– Sidon useampien kanssa säännöllisesti, mutta Nean kanssa olen sitonut tosi pitkään – pian neljä vuotta, Halonen kertoo.
Seuraavaksi köydet pureutuvat tiukasti Oljakan ylävartaloon. Hänen kasvoillaan on autuas ilme, vaikka köydet tekevät varmasti kipeää.
– Minulle tämä on yksi parhaista keinoista löytää sisäinen rauha. Näin voin antaa kontrollin toiselle. Se on äärimmäisen rentouttavaa, Oljakka kuvailee.
Shibari on Japanista peräisin oleva köysisidonnan muoto, joka lukeutuu osaksi BDSM-kulttuuria. Siinä on kuitenkin lukemattomia tyylejä ja käyttötapoja.
Shibari voi olla taidemuoto, jolla sitoja luo sidottavan vartalosta kauniita muotoja. Köysillä luodaan vastakohtia pehmeälle iholle ja vartalon kaarille.
Yhdelle tämä on hyvin seksuaalista, toiselle ennemmin platonista.
Elie Halonen
Sitominen voi olla myös rentouttava aktiviteetti. Lisäksi sillä on eroottinen tarkoituksensa. Shibarissa valta on olennainen aspekti: toinen dominoi ja toinen alistuu.
Ennen shibariin tutustumista sitominen yhdistyi Oljakalle nimenomaan sadomasokismiin. Sitten hän päätyi osallistumaan Pride-tapahtumassa shibari-iltaan, ja maailma avartui.
– Minulle sidottuna oleminen on vapauttavaa. Siinä ei mieti, mitä kaikkea pitäisi tehdä, kun se ei olisi mahdollista. Voin myös tukeutua luotettavaan ihmiseen, Oljakka pohtii.
Elie Halonen tutustui shibariin seitsemän vuotta sitten entisen kumppaninsa kautta. Hän oli itsekin sidottavana, mutta kiinnostus on sittemmin suuntautunut enemmän sitojan rooliin.
Köydet siirtävät tunteet ihmisestä toiseen.
Nea Oljakka
– Olen enemmän dominoiva. Se energia tulee minulta luonnollisemmin.
Halosen kiinnostus shibariin kasvoi, ja hän teki myös lopputyönsä sidontaa käyttäen Turun taideakatemiaan. Nyt hän on sekä kuva- että köysitaiteilija.
Halosen mukaan shibaria voikin harrastaa oman motivaation mukaan ja sitä voi kuvailla sitojan ja sidottavan väliseksi sanattomaksi keskusteluksi. Taiteellinen lähestymistapa sidontaan ei sulje pois seksuaalisen nautinnon tavoittelua tai päinvastoin.
– Jotkut hakevat kontaktia, jotkut kivun tuntemusta. Yhdelle tämä on hyvin seksuaalista, toiselle ennemmin platonista, Halonen tiivistää.
– Tästä saa myös tosi esteettisiä kuvia. Jotkut hakevat sellaista. Osalla taas on fetissi köysiin, Oljakka lisää.
Köydet kiristyvät Oljakan ihoon. Puusta roikkuviin köysiin on kiinnitetty metallirengas, jonka kautta Halonen vetää Oljakan riippumaan ilmaan. Shibarissa roikottamisesta käytetään termiä suspensio.
Roikottaminen voi näyttää rajulta, ja se voi olla keholle rankkaa. Roikottamista voi kuitenkin tehdä myös kevyemmin. Eikä puusta roikottaminen ole myöskään välttämättömyys. Sitoa voi yhtä lailla lattialla tai vaikka tuoliin.
– Sitominen voi olla aggressiivista ja kipua tuottavaa, mutta yhtä lailla lempeää, leikkimielistä ja kivutonta. Köysi on materiaali, ja vain mielikuvitus on rajana, Halonen kertoo.
Oljakka kehuu Halosen sitomistyyliä rauhalliseksi, huomioonottavaksi ja kannattelevaksi. Luottamus onkin shibarissa äärimmäisen tärkeää.
– Sitomisessa molemmat voivat avata itsestään haavoittuvia puolia. Sidottavassa se voi nostaa pintaan traumoja, ja se voi olla vaarallistakin, jos se tapahtuu väärässä ympäristössä, Halonen muistuttaa.
Uutta ihmistä sitoessa sitojan pitääkin tutustua häneen ja selvittää tarkasti, mitä sitomisella haetaan.
Halosen mukaan sitomisen oppiminen vaatii harjoitusta ja toistoa. Solmut, köyden oikeanlainen kireys, anatomian tuntemus, muut turvallisuustekijät ja erilaisten kuvioiden tekeminen vaativat ymmärrystä.
Varsin tärkeää on myös kontaktin luominen ja ylläpito. Shibari on jatkuvaa neuvottelua.
– Kun on itse sidottavana, oman kehon tuntemus on tosi tärkeää. Pitää tietää tarkkaan, missä menee terveen kivun raja. Esimerkiksi masokistille se raja voi olla yllättävän häilyvä, Oljakka lisää.
Oljakka kertoo, että hänelle sitominen tuottaa rentoutuksen lisäksi onnistumisen tunteita. On hienoa, kun pystyy tekemään jotain, johon ei alun perin uskonut kykenevänsä.
Kun Halonen laskee Oljakan muutaman minuutin roikkumisen jälkeen alas ja availee vähitellen köysiä, sitojan ja sidottavan tunneyhteys tuntuu entistäkin vahvemmalta.
Oljakan mukaan solmujen purkaminen voikin olla intensiivisempää kuin sitominen.
– Köydet siirtävät tunteet ihmisestä toiseen. Siksi sitojan fiilis on yhtä tärkeää kuin oma.
Oljakka kuvaa olevansa sidottuna sisäänpäin kääntyneessä tilassa, läsnä omassa itsessään. Siksi sidonnasta palautuminen ottaa aikansa.
– Palautumisesta tulee minulle fyysisesti tosi vahva olo. Mieleen tulee selkeyttä, ja turhat ajatuskehät poistuvat, Oljakka kertoo rentoutuneena.