Pauliina ja Kai Flangille rakkaus on pieniä arjen tekoja. Niistä ajatuksista syntyi seksuaaliterapeuttina ja uusperheneuvojana työskentelevän Pauliina Flangin kirjoittama Rakkaus on tekoja arjessa – parisuhteen voimakirja.
Ensimmäisestä yhteisestä suudelmasta on erilaiset muistot. Kai Flangin, 49, mielestä se oli ihana. Pauliina Flang, 42, oli ajatellut, että tuo mies ei osaa suudella ollenkaan.
Nyt pari nauraa muistolle, kun suukkoja on vaihdettu ja yhteistä arkea jaettu pian 15 vuotta. Moninaisen arjen kiteyttää jo yksi virke Pauliina Flangin Rakkaus on tekoja arjessa – parisuhteen voimakirjan johdantotekstissä: "Oman lapsen erityisyys, uusperheellisyys, suurperheellisyys ja oman lapsen kuolema ovat hioneet minua ja miestäni parisuhteessamme."
Seksuaaliterapeutti ja uusperheneuvoja Pauliina Flang halusi kirjoittaa siitä, miten arjessa voisi kohdata kumppania ilman, että parisuhdetekojen pitäisi olla jotenkin valtavan suuria tai kahdenkeskistä aikaa pitäisi olla paljon.
Flangin kirjassa on asiantuntijatekstin lisäksi käsitelty Flangien omaa parisuhdetta – puolison suostumuksella.
– Jo kirjan nimi kertoo, mistä siinä on kysymys. Teot ovat tärkeitä. Kun kirjassa käsitellään myös henkilökohtaista suhdettamme, se tuo yhden parisuhteen lähemmäksi lukijaa, Kai Flang sanoo puolisonsa kirjasta.
Etenkin miehet saattavat avautua helpommin, kun huomaavat ekonomitaustaisen miehen puhuvan tunteista.
Pauliina Flang
Pauliina Flang sanoo, että kaikki parisuhdeterapeutit eivät halua avata omaa suhdettaan.
– Kymmenen vuoden aikana ammattikunnassa on tapahtunut jonkinlainen muutos. Minun olisi vaikea tehdä työtäni, jos olisin vain terapeutti enkä kokonainen ihminen kaiken kokemani kanssa. Asiakastapaamisissa keskityn tietysti asiakkaisiin, mutta niiden ulkopuolella voin kertoa elämästäni – toki silloinkin rajatusti, Pauliina Flang miettii.
Flangit ovat tottuneet puhumaan suhteestaan, mutta jättävät joitakin asioita kokonaan itselleen.
– Ei meidän omakaan parisuhteemme ole valmis. Kun me jaamme asioita, me myös saamme asioita, Kai Flang sanoo.
Flangit ovat vetäneet parisuhdeviikonloppuja, joissa Pauliina on asiantuntija ja Kai kokemusasiantuntija.
– Etenkin miehet saattavat avautua helpommin, kun huomaavat ekonomitaustaisen miehen puhuvan tunteista, Pauliina sanoo.
Flangit ovat eläneet koko suhteensa ajan uusperhearkea. He ovat tehneet pitkään vertaistyötä Suomen uusperheiden liitossa.
Omista lapsista enää yksi asuu heidän kanssaan. Kolme asuu omillaan ja yksi äidillään.
Kolme ja puoli vuotta sitten perhe koki menetyksen, kun Flangien yhteinen lapsi, vaikeasti vammainen Alina kuoli 8-vuotiaana.
Lapsen kuolema toi valtavan surun.
– Kaitsu antoi ensin tilaa minun surulleni ja tuki siinä. Vasta sen jälkeen hänellä oli aikaa surra, Pauliina Flang kertoo.
– Olen tyttärellemme kiitollinen ajasta, jonka saimme viettää hänen kanssaan ja samalla kiitollinen ajasta, joka on nyt hänen jälkeensä. Olimme arjessamme sidoksissa häneen, mutta hän myös antoi itsestään meille paljon, Kai Flang kertoo.
Flangien arki on viime vuosina helpottunut. Vaikeasti vammaisen lapsen hoitaminen ja jatkuva auttaminen oli välillä todella raskasta. Alinalla ei esimerkiksi ollut tavallista unirytmiä, hän ei erottanut päivää ja yötä. Lisäksi perheessä oli samaan aikaan muitakin pieniä lapsia tarpeineen.
Flangit näkevät ympärillään monenlaisia suhteita, Pauliina Flang työssään tavallistakin enemmän.
– On kymmeniä vuosia kestäneitä suhteita. On suhteita, joissa näkyy yhä rakkaudellisuus ja intohimo. On suhteita, joissa arki on etäännyttänyt parin toisistaan ja vain odotetaan, kuka tipahtaa ensimmäisenä. On avoimia parisuhteita. On suhteita, joissa on lapsia ja suhteita, joissa ei ole lapsia, Pauliina Flang kertoo esimerkkejä.
Kai Flang jatkaa, että ympärillä on myös suhteita, joissa ei näy läheisyyttä tai rakkautta. Hän iloitsee nähdessään pariskuntia, jotka kulkevat käsi kädessä, nauravat ja hymyilevät yhdessä.
– Toki kaikilla on vaikeitakin aikoja, myös meillä. Mutta on myös sitä helpompaa, Kai sanoo.
Parisuhteessa hän pitää tärkeänä ajoittaista pysähtymistä.
– Jos mennään eri raiteita, pitää pysähtyä ja sanoa, että sinun kanssasi haluan mennä eteenpäin, mutta nyt pitäisi puhua tästä asiasta.
Pauliina puhuu läsnäolon puolesta. Huomio kiinnittyy helposti kaikkialle muualle kuin omaan kumppaniin.
Tärkeää on myös intohimon ja seksuaalisuuden ylläpitäminen. Se voi tarkoittaa vaikkapa pieniä sipaisuja arjessa – posken sivelyä tai suukkoa.
Asioiden sanoittaminen on tärkeää, tavalla tai toisella. Esimerkiksi Kai Flang sanoo, että hänen on helpompi kirjoittaa kuin puhua.
– Kirjoitamme edelleen toisillemme kirjeitä. Otamme jonkun aiheen, kirjoitamme kirjeet ja annamme ne toisillemme.
– Puhuminen ei ole ollut aina minullekaan helppoa, mutta tässä parisuhteessa minun on ollut hyvä harjoitella sitä, Pauliina Flang kertoo.
Kai Flang toteaa, että mitä enemmän hän on uskaltanut olla oma itsensä, sitä enemmän Pauliina tykkää hänestä.
– Mitä enemmän vanhempana, ystävänä, kumppanina tai työssä pääsee olemaan oma itsensä, sen helpompaa meidän on olla, Pauliina Flang myötäilee.
Pauliina on tehnyt YouTubeen Elämän nojatuoli -haastattelusarjaa. Viime vuonna haastateltavana oli oma mies ja aiheena tämän sairaus. Kai sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän on syönyt lääkkeitä yli 20 vuotta ja käy terapiassa. Omasta unesta huolehtiminen on hänelle tärkeää.
Pari on myös sopinut tietyistä asioista keskenään. Jos Pauliina huomaa merkkejä suuntaan tai toiseen, hän sanoo asiasta miehelleen. Muutoin sairaus ei parisuhteessa näy tai siihen vaikuta.
– Alinan kanssa eläessämme Kaitsu saattoi sanoa, että hänen on pakko päästä nukkumaan tai ottaa päiväunet, muuten rasitus on liikaa. On mahtavaa, että Kai on puhunut sairaudestaan, Pauliina kertoo.
Parisuhteen vinkkilistat eivät Pauliina Flangin mielestä toimi, jos ei niitä kokeile.
Hän listaa neljä tärkeää asiaa: läsnäolo, katse, kosketus, vuorovaikutus.
Läsnäoloa ei tarvita tuntitolkulla vaan se voi olla mikrohetkiä arjessa. Katse tarkoittaa, että kääntyy kumppania kohti ja kuuntelee aidosti. Kosketus voi olla vaikka sitä, että istutaan vierekkäin, käsi hipaisee toisen kättä, tai voi laskea kätensä kumppanin polvelle.
Vuorovaikutuksen pitäisi mennä pintaa syvemmälle. Ei käsitellä vain arjen asioita vaan kysytään, mitä sinulle kuuluu, miten voit ja kuunnellaan vastaus.
– Toisen itsestään selvänä pitäminen ei ole hyvä tie, Pauliina vinkkaa.
– Jokainen ihminen muuttuu, joten toista ihmistä pitää opiskella koko ajan lisää ja kysyä erilaisia, syvällisiäkin kysymyksiä, Kai sanoo.
Kai neuvoo vielä yhden vinkin pareille: unelmoikaa ja suunnitelkaa asioita yhdessä.
Kriisitilanteeseen Pauliina Flang neuvoo hakemaan ammatillista apua, koska toisen ymmärtäminen vain omasta näkökulmasta voi olla hankalaa. Terapeutti sanoittaa kuulemansa, jolloin ymmärrys voikin löytyä. Tällöin tajuaa, mitä sanottavaa toisella oikeasti on.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta saada terapiaa tai maksaa siitä, mutta apua voi saada myös verkkokursseilta tai kirjallisuudesta, Pauliina sanoo.
Kai Flang lisää, että terapiaa voi ja kannattaa hakea myös yksin, jos pariterapia ei syystä tai toisesta onnistu. Terapiasta voi joka tapauksessa saada apua ja neuvoja tilanteeseen.