T24: Sillamäe – Kaupunki, jota ei ollut kartoissa

Sillamäen näköalapaikalta avautuu Mere puiesteeta pitkin hieno näköala merelle saakka. Thea Ekholm

Thea Ekholm

Itä-Virumaalla kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta ja puolen tunnin ajomatkan päässä Narvasta sijaitsee pieni Sillamäen kaupunki, jolla on kokoaan suurempi historia.

Vielä 1800-luvulla Venäjän vallan aikaan Sillamäe tunnettiin nimellä Sillamägi ja se oli suosittu lomakohde. Muun muassa venäläissäveltäjä Tšaikovskin tiedetään viettäneen siellä aikaa.

Sillamäen kaupunki syntyi kuitenkin vasta vuonna 1946, kun sen maaperästä löydettiin niin sanottua mustaa öljyliusketta, josta pystyttiin rikastamaan uraania Neuvostoliiton havittelemaa ydinasetta varten.

Stalinin käskystä Narva lahden rannalle syntyi ensin kaivos ja tehdas, joiden rakennustöistä vastasivat paikallisen vankileirin sotavangit. Kaupunki asutettiin puolestaan korkeakoulutuksen saaneilla nuorilla, joita tuotiin Sillamäelle junalasteittain maalaiskylistä eri puolilta Neuvostoliittoa. Moni ei junaan astuessaan edes tiennyt, minne oli matkalla.

Muutamassa vuodessa Sillamäestä muodostui lähes 20 000 asukkaan suljettu teollisuuskaupunki, jota ei sotilaallisen merkityksensä vuoksi näkynyt kartoissa ja jonne ei ulkopuolisilla ollut asiaa.

Mere puiesteen varressa sijaitsevat vanhat tehtaan työntekijöiden asuintalot edustavat stalinistista arkkitehtuuria. Thea Ekholm

Syntyperältään virolaisia asukkaita kaupungissa ei ollut. Ne harvat, jotka alueella elivät, siirrettiin rakennustöiden ohessa muualle. Virolaisia kun ei pidetty luotettavina.

Sillamäen keskustan rakennuskanta on varsin edustava otos stalinistisesta arkkitehtuurista. Edelleen pystyssä olevat upeat uusklassiset rakennukset olivat neuvostoaikana tehtaan työntekijöiden asuntoja. Vielä Stalinin aikana 1940- ja -50-luvuilla työläisille rakennettiin kauniita koteja, joissa oli korkeat huoneet ja tilaa.

Osa työläisten asunnoista on kunnostettu entiseen loistoonsa. Thea Ekholm

Nykyään asunnot ovat kuulemma kunnostuksen tarpeessa, mutta nykyisillä asukkailla, kaupungin eläkeläisillä ei ole siihen varaa. Niinpä viime vuosina pietarilaiset ovat ostaneet ja remontoineet kaupungista asuntoja itselleen kesäkodeiksi. Heille Sillamäen hintataso on edullinen, eikä Pietariin ole matkaa kuin alle 200 kilometriä.

Kun valta vaihtui Neuvostoliitossa, muuttui myös rakennustyyli. 1960-luvulla Sillamäelle rakennettiin monesta muutakin virolaiskaupungista tuttuja, harmaita kolmekerroksisia Hruštšovka-kerrostaloja. Ne nimettiin Neuvostoliiton silloisen päämiehen Nikita Hruštšovin mukaan.

Suljetussa kaupungissa elettiin etuoikeutettua elämää. Palkat olivat paremmat kuin muualla ja Moskovasta käsin huolehdittiin, että kauppojen hyllyt olivat täynnä tavaraa. Onnekkaimmat pääsivät lomailemaan eri puolilla Neuvostoliittoa sijaitseviin lomakohteisiin.

Etuoikeutettu elämä loppu vuonna 1991, kun Viro uudelleenitsenäistyi. Jäljelle jäi vain jalostustoiminnasta syntynyt vuoren kokoinen kasa radioaktiivista jätettä sekä silmiä hivelevän sininen järvi, jota paikalliset kutsuivat ironisesti blue laguuniksi. Sininen vesi oli uraanin jalostuksesta syntynyttä myrkyllistä vettä.

Uudelta rantapromenadilta on näköala Sillamäen satamaan ja sen kupeessa seisovalle kukkulalle, jonka sisään, betonikuoren alle on haudattu neuvostoaikaiset radioaktiiviset jätteet. Thea Ekholm

Oli vuosien työ siivota Neuvostoliiton jälkeensä jättämät radioaktiiviset jätteet. Nyt ne on suljettu erikoisvahvisteiseen betonikuoreen ja maisemoitu hiukan liian täydelliseksi kukkulaksi Sillamäen sataman kupeeseen.

Kukkula näkyy hyvin Sillamäen uudelle EU-rahalla rakennetulle rantapromenadille, josta on jo muodostunut suosittu vapaa-ajanviettopaikka kesäisin. Siellä viihtyvät myös turistit, jotka ovat Sillamäen museon edustajan mukaan viime vuosina löytäneet kaupungin. Matkailijoita saapuu niin Pietarista kuin Euroopastakin ja korona-aika toi myös virolaiset Sillamäelle. Ongelmana on vaan se, ettei kaupungissa ole palveluita matkailijoille. Yksi hotelli ja pari baaria eivät riitä.

Yksi Sillamäen ruokakaupoista on ottanut nimensä suoraan neuvostohistoriasta. Myymälä tunnetaan nimellä Kauppa nro 10. Thea Ekholm

Muutos siintää kuitenkin jo tulevaisuudessa. Vastikään julkaistiin uutinen, jonka mukaan Sillamäen museo ja kaupunki ovat allekirjoittaneet projektisopimuksen, jonka myötä Sillamäellä avautuu kesällä 2023 uusi, interaktiivinen Salaisen kaupungin teemapiha. Sillamäen museon taakse rakennettavalla viheralueella voi sitten tutustua kaupungin mielenkiintoiseen historiaan erilaisten 3D- ja videoratkaisujen avulla.

Sillamäen museon taakse nousee kesään 2023 mennessä uusi interaktiivinen Salaisen kaupungin teemapiha. Thea Ekholm

Tavoitteena on houkutella paikalle 27 000 vierailijaa kesään 2024 mennessä. Ehkäpä joku rohkaistuu tämän uutisen myötä avaamaan kaupunkiin myös ravintolan tai kahvilan.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut