Suomen Tukholman-suurlähetystössä lehdistövirkamiehenä työskentelevä Nykänen Andersson elää kahden ruokakulttuurin välissä.
Kära Sverige -nimisen ruokakirjan pari vuotta sitten julkaissut Elna Nykänen Andersson, 45, on asunut Tukholmassa yli 20 vuotta. Sinä aikana hän on juurtunut uuteen kotimaahansa hyvin.
Kotiutuminen on pitkälti ruoan ansiota.
Nykänen Andersson työskentelee Suomen Tukholman-suurlähetystössä lehdistövirkamiehenä. Työnkuva on laaja, ja sen yhtenä osana on omassa kodissa pidettävät illanistujaiset.
– Kutsun usein ystäviä kotiin syömään. Näissä juhlissa myös lapset ovat aina mukana, hän kertoo.
Viime kesänä suurlähetystö järjesti Instagram-kampanjan, jossa ruotsalaisia ruokavaikuttajia kutsuttiin tutustumaan suomalaisiin tuotteisiin. Heidät haastettiin valmistamaan niistä ruokaa. Tempaus oli osa suurlähetystön masinoimaa modernia maakuvamarkkinointia.
– Ruotsalaiset kuvittelevat tuntevansa Suomen. Oikeasti tuntemus on kuitenkin aika pintapuolista, Nykänen Andersson sanoo.
Ruotsalaiset kuvittelevat tuntevansa Suomen. Oikeasti tuntemus on kuitenkin aika pintapuolista.
Elna Nykänen Andersson
Mutta eivät suomalaisetkaan tunne Ruotsia perusteellisesti – eivät ainakaan sen ruokakulttuuria.
– Lihapullat, kaalikääryleet ja hernekeitto tunnetaan, ei paljon muuta, Nykänen Andersson sanoo.
Kun Suomessa syödään lihapullia, niiden kanssa tarjotaan salaattia ja keitettyjä perunoita. Ruotsissa ”tilpehöörinä” eli lisukkeena ovat muusi, kermakastike, sokeroidut puolukat ja etikkakurkku.
– Tilpehöörit ovat tärkeitä ruotsalaisille, Nykänen Andersson sanoo.
Nykänen Andersson haluaa laajentaa suomalaisten tietämystä ruotsalaisista ruoista. Hän nostaa esille muun muassa ruotsalaiset perunapaistikkaat ja vasikan jauhelihasta valmistetun wallenbergiläisen. Pihvi on saanut nimensä Ruotsin liikemaailmaa pitkään hallinneen suvun mukaan.
Ruotsalainen keittiö on kansainvälistynyt aikaisemmin kuin suomalainen. Pitsat, tacot ja kebab ovat olleet ruotsalaista kansallisruokaa jo vuosikymmenet.
Perinteinen ruotsalainen kotiruoka on jopa ollut vaarassa jäädä kansainvälisen keittiön jalkoihin.
– Viime vuosina se on kuitenkin noussut jälleen arvoonsa, Nykänen Andersson sanoo.
Tukholmassa on esimerkiksi jo pitkään ollut pelkästään lihapulliin keskittynyt ravintola.
Ruoan säilöminen, savustus ja pitkään kypsyttäminen kuuluvat nekin vahvasti ruotsalaiseen ruokakulttuuriin. Myös merenelävät – kalat, ravut ja äyriäiset – ovat periruotsalaisia herkkuja.
Läheisten naapurimaiden ruokakulttuurien erot ovat näkyneet selvimmin juhlapäivinä.
– Suomessa ollaan oltu hiukan vaatimattomampia juhlijoita kuin Ruotsissa, jossa perinteisiin kuuluu esimerkiksi paljon leikkejä ja juomalauluja, Nykänen Andersson sanoo.
Hän on kuitenkin huomannut, että tilanne on muuttumassa. Myös yhä useampi suomalainen pitää ruokaa ja kattausta entistä tärkeämpänä.
Ruotsissa juhlaan kuuluvat niin tärkätyt pellavaliinat, upeat kattaukset kuin sen seitsemän sortin pikkuleivätkin. Ruokakirjassaan Nykänen Andersson esittelee pikkuleipäreseptin, josta pienillä muutoksilla saa tehtyä brysselin keksejä, shakkiruutuja, mariannekierteitä, kardemummasydämiä, kanelikeksejä, vadelmaluolia ja suomalaisia tikkuja.
Suomalaisia tikkuja?
– Niin, kukaan ei tunne niitä Suomessa, sehän tässä oudointa onkin, Nykänen Andersson sanoo ja nauraa.
Suomalaiset tikut syntyvät pyörittelemällä vehnäjauhoista, sokerista, voista ja kananmunasta valmistetusta taikinasta sormen paksuisia pötköjä. Pötköt voidellaan kevyesti vispatulla valkuaisella ja päälle sirotellaan raesokeria ja mantelirouhetta. Lopuksi pötköt leikataan veitsellä noin kolmen sentin pituisiksi tikuiksi.
Pikkuleipäreseptit löytyvät Kära Sverige -kirjasta.
Joulua aletaan Ruotsissa valmistella vuosi vuodelta yhä aikaisemmin.
Nykänen Anderssonkin lähtee pian sahramikaupoille. Joulukuun 13. on Lucian päivä, ja silloin syödään keltaisia Lucia-pullia, Lussekatter. Joulun perinteisiin kuuluu myös joulumakeisten, kuten nekkujen, valmistus.
Ruotsalainen joulupöytä on versio maan kuulusta smörgåsbordista, voileipäpöydästä. Erona on vain se, että joulupöytään kelpuutetaan vain voileipäpöydän parhaat antimet – täydennettynä lasten suosikeilla eli lihapullilla, nakeilla ja kinkulla.
Edullisista raaka-aineista valmistettuja lanttu- tai porkkanalaatikoita ruotsalaisten joulupöydästä ei löydy.
Kinkkukin on katoava herkku, sillä kasvisruokavalio kasvattaa suosiotaan myös Ruotsissa.
– Itsekin taidan laittaa tänä vuonna vain pienen kinkun, lähinnä lasten takia, Nykänen Andersson sanoo.
Kinkun valmistus on muuten Ruotsissa aivan erilainen ohjelmanumero kuin Suomessa. Siellä hankitaan kypsäksi keitetty kinkku, jolle tehdään kotona vain loppusilaus.
Kinkun ylle sivellään sinappia ja korppujauhoja ja se griljeerataan eli paistetaan uunissa grillivastuksella kauniin väriseksi.
Nykänen Andersson antaa korkean arvosanan suomalaisille ruokakaupoille.
Hän käy aina Suomessa ollessaan tarkistamassa, mitä uutta kauppojen maito- ja leipähyllyihin on tullut.
– Valikoimat ovat hyvät, ja aina löytyy uusia ruokainnovaatioita. Suomessa kaupoissa on myös tarjolla paljon käteviä pikkusuolaisia, jollaiset Ruotsista puuttuvat, hän sanoo.
Suomalaiset leivät ovat Nykänen Anderssonin mukaan valtaamassa alaa Ruotsissa, jonne kauran vallankumous on vasta saapumassa.
Perunapaistikkaat ja mätiä
Neljälle
6 suurta, kiinteää perunaa
ripaus suolaa ja mustapippuria
noin 1 rkl voita ja 1 rkl öljyä paistamiseen
200 g muikunmätiä
1 punasipuli
1 dl ranskankermaa
4 sitruunaviipaletta
1. Kuori ja raasta perunat. Puristele pois niistä irtoava vesi. Laita raaste kulhoon ja mausta suolalla ja mustapippurilla.
2. Silppua punasipuli ja viipaloi sitruuna.
3. Muotoile perunaraasteesta neljä yhtä suurta pihvin mallista paistikasta. Paista niitä noin viisi minuuttia keskilämmöllä voissa ja öljyssä. Ne ovat valmiita, kun reunat ovat rapeat ja väri kullanruskea.
4. Asettele mäti, silputtu punasipuli ja ranskankerma paistikkaiden päälle. Tarjoile sitruunaviipaleiden kanssa.
Wallenbergiläinen
Neljälle
2 kananmunan keltuaista
4 dl kermaa
600 g vasikan jauhelihaa
2 tl suolaa
hyppyselliset valkopippuria ja mustapippuria
noin 1 dl korppujauhoja
noin 2 rkl voita paistamiseen
1. Sekoita keltuaiset ja kerma. Laita jauheliha kulhoon ja sekoita vähitellen kermaseoksen kanssa esimerkiksi sähkövatkaimella. Mausta suolalla ja pippurilla.
2. Muotoile taikinasta pyöreitä pihvejä kostutetuin käsin ja kääntele korppujauhoissa. Paista voissa pannulla 3–4 minuuttia molemmin puolin. Voit kokeilla kypsyyttä painamalla pihviä sormella keskeltä. Kun pihvi tuntuu kiinteältä, se on valmis.
3. Tarjoa perunamuusin, keitettyjen ja voissa paistettujen herneiden sekä sokeroidun puolukkasurvoksen kanssa.