Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

T24 | Tunnetko jo Unescon listaamat Viron maailmanperintökohteet?

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on listannut vuodesta 1978 lähtien maailmanperintöluetteloonsa ainutlaatuisia kulttuuri- ja perintökohteita, joiden säilyttämisellä on erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.

Virosta Unescon maailmanperintöluetteloon on päässyt kaksi kohdetta, joista toinen on suomalaismatkailijoille varmasti tunnetumpi kuin toinen. Ensimmäinen Virosta vuonna 1997 luetteloon nimetty kohde oli Tallinnan Vanhakaupunki, joka Unescon mukaan on poikkeuksellisen hyvin säilynyt keskiaikainen kauppakaupunki.

Vuonna 2005 Viro sai maailmanperintöluetteloon toisen, hiukan tuntemattomamman kohteen eli Struven ketjun. Se on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju, joka kulkee Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä ketju sai ideoijansa ja hankkeen toimeenpanijan F. G. W. Struven mukaan. Ketju sisältää 34 mittauspistettä 10 valtion alueella. Virossa on kolme mittauspistettä.

Struven ketju, joka tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus, kulkee myös Suomessa ja on yksi Unescon listaamista maailmanperintökohteista Suomessa. Muita ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Merenkurkun saaristo.

Unescon yleissopimus kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä allekirjoitettiin vuonna 1972. Sopimus astui voimaan vuonna 1975, kun Sveitsi ratifioi sen 20. valtiona. Tämän jälkeen 193 valtiota on ratifioinut sopimuksen. Ensimmäiset 12 kohdetta Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksyttiin vuonna 1978.

Maailmanperintöluettelon lisäksi Unesco ylläpitää aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, johon kuuluu viisi osa-aluetta: suulliset perinteet ja ilmaisutavat, esittävät taiteet, yhteiskunnalliset käytännöt, rituaalit ja juhlatapahtumat, luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat käsitykset ja käytännöt sekä perinteinen käsityötaito.

Tällä hetkellä luettelossa on yli 500 kohdetta 127 maasta. Luettelosta löytyvät muun muassa flamenco, Välimeren ruokavalio, Peking-ooppera, reggaemusiikki, Irlannin kansallispeli hurling ja akupunktio.

Virosta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ovat mukana Setukaisten lauluperinne, Kihnun saaren perinteinen elämäntapa, Võrumaan savusaunaperinne ja uusimpana Soomaan haapioperinne.

Suomesta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ovat suomalainen saunaperinne sekä vuonna 2021 mukaan otettu kaustislainen viulunsoittoperinne.