Ruoka | Osa nuorista kokkaa ja leipoo sujuvasti, osa harjoittelee kuorimaan perunoita – "Kaikkia käytännön taitoja tarvitaan tulevaisuudessa", sanoo 13-vuotias Elmeri Saarela

Kotitaloustieteen yliopistonopettaja Moona Heikkisen mukaan erot nuorten kotitalous- ja ruuanlaittotaidoissa ovat isoja. Intoa kuitenkin riittää ainakin kotitalouden tunnilla.

Avarassa kotitalousluokassa istuu toistakymmentä 13–14-vuotiasta oppilasta maskit kasvoillaan. Edessä on kolme oppituntia kotitaloutta – tuttavallisemmin köksää.

Kouvolalaisen Eskolanmäen koulun kotitalousopettaja Leena Almgren aloittaa päivän teoriaosuudella. Ensin tutkaillaan ruokakolmiota ja proteiinin lähteitä, sitten kääritään hihat.

– Tänään tehdään broilerikeittoa. Kuka lukisi kirjasta, mitä aineksia siihen tarvitaan? Almgren kysyy, ja vapaaehtoinen löytyy heti.

Opettaja kehottaa ottamaan esille isot kattilat ja paistinpannut. Mutta aivan ensimmäiseksi pestään kädet.

Seitsemättä luokkaa käyvät Elmeri Saarela, 13, Aleksanteri Ukkola, 14, ja Kosti Kasvinen, 14, muodostavat yhden ryhmän.

He alkavat kasata tarvikkeita ja vihanneksia keittiötasoille ja napsauttavat hellan päälle.

Keiton tekeminen on jossakin määrin tuttua ennestään. Saarela kertoo tehneensä kotona muun muassa aasialaista katkarapukeittoa ja Ukkola lohikeittoa.

– Tai oikeastaan olen auttanut iskää, Saarela täsmentää.

Koko kolmikko on kokkaillut kotona muutenkin. Muffinit ja pannukakut onnistuvat hyvin. Äitien- ja isänpäivänä on mukava laittaa aamiaista koko perheelle.

– Uskon, että kaikkia käytännön taitoja tarvitaan tulevaisuudessa, Saarela sanoo.

Hän suunnittelee ottavansa kotitalouden valinnaiseksi aineeksi kahdeksannella luokalla. Seitsemännellä se on pakollinen aine.

Saarela pienii broilerinfileet huolellisesti, Ukkola pesee, kuorii ja paloittelee perunat ja Kasvinen ottaa käsittelyyn porkkanan. Kattilaan valutetaan puoli litraa vettä ja pannaan hellalle kuumenemaan.

Miksi porkkana pitää kuutioida pienemmäksi kuin peruna, opettaja kysyy.

– Olisiko siksi, että perunoista tulisi ylikypsiä, jos ne kiehuisivat yhtä kauan kuin porkkanat, Saarela esittää.

Opettaja levittää kätensä innostuksen merkiksi.

– No siksipä juuri, kyllä te olette fiksuja!

Saarela nappaa kaapista paistinpannun. Pian broilerinpalaset tirisevät pannulla ja saavat kauniin, ruskistuneen pinnan.

Kattilankannet kolisevat ja oppilaiden äänet kohoavat sitä korkeammalle, mitä iloisemmin keitto liedellä porisee. Monella on asiaa opettajalle, joka ei päästä katrastaan helpolla.

– Mietipä itse, miksiköhän näin on, Almgren haastaa, kun oppilas kysyy jotakin.

Oivalluksista saa opettajalta vuolaat kehut.

Oppilaiden yhteistyö on saumatonta. He neuvovat ja auttavat toisiaan ja siistivät jälkensä pyytämättä. Tavarat, joita ei enää tarvita, he palauttavat takaisin omille paikoilleen. Lajitellut roskat viedään ulos, pyykkikonekin pannaan pyörimään.

– Minä alan nyt tiskata, Saarela sanoo.

Broilerikeiton lisäksi tänään tehdään makea leivonnainen. Pakastimesta löytyy ennen joulua tehtyä rahkapiirakkataikinaa, josta jokainen kaulii oman pyöreän pohjan.

– Tulkaa katsomaan, niin näytän ensin mallia, opettaja sanoo.

Hän katoaa lähes näkyvistä, kun oppilaat kerääntyvät hetkessä hänen ympärilleen.

Kaulitun piirakkapohjan keskelle laitetaan ruokalusikallinen appelsiinimarmeladia tai hilloa. Sitten koko komeus taitellaan puolikuunmuotoiseksi leivonnaiseksi. Reunat kostutetaan vedellä ja painellaan haarukalla umpeen.

Luokkaan leviää herkullinen makeiden leivonnaisten tuoksu. Broilerikeitto on nostettu pois liedeltä.

Oppilaat alkavat kattaa pöytiä. Opettajan mukaan hän ei ole ohjeistanut laittamaan esimerkiksi pöytäliinaa, mutta nuoret kokit pitävät sitä tärkeänä.

Luokan valaistusta himmennetään ruokailun ajaksi. Maskit riisutaan hetkeksi. Etenkin makeat piirakat tekevät kauppansa.

– Voisikohan tähän keittoon lisätä vähän suolaa? joku kysyy.

Opetuskeittiöiden tasot kiiltävät niin siisteinä, että niiltä voisi vaikka syödä.

Titta Ahokkala, 13, kokkaa mielellään koko perheelle – Valtaosa kyselyyn vastanneista seiskaluokkalaisista on kiinnostunut ruuanlaitosta

Titta Ahokkala, 13, laittaa usein ruokaa koko perheelle.

Jos hän ei osaa valmistaa jotakin ruokaa yksin, hän kokkaa yhdessä aikuisten kanssa.

– Se vain on kivaa – ja tärkeä arjen taito, Ahokkala sanoo.

Ahokkala alkoi harjoitella ruuanlaittoa jo yhdeksänvuotiaana. Muihin keittiöhommiin hän on osallistunut niin kauan kuin muistaa.

Joensuulainen Ahokkala kertoo, että monet hänen kavereistaankin ovat innokkaita kotikokkeja. Hän myös leipoo usein yhdessä parhaan ystävänsä kanssa.

– Pikkusiskon synttäreille tein sokerittoman pupukakun.

Nuorten kotitalous- ja ruuanlaittotaitojen erot ovat kasvaneet, toteaa kotitaloustieteen yliopistonopettaja Moona Heikkinen Itä-Suomen yliopistosta.

Heikkinen myös uskoo taitojen olevan kaiken kaikkiaan heikommat kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Taustalla on hänen mukaansa kulttuurin muutos: kaikissa kodeissa ei laiteta kovin usein ruokaa, ja toisaalta kaikki eivät vaadi lapsia ja nuoria siihen osallistumaan.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö kiinnostusta ja osaamistakin olisi.

90 prosenttia Teemasuomalaisen verkkokyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisista kertoo olevansa kiinnostunut ruuanlaitosta. Noin puolet kertoo osallistuvansa kotona ruuanlaittoon usein, 44 prosenttia harvoin.

Kyselyyn tuli 297 vastausta.

Kiinnostusta perusteltiin taidon tärkeydellä ja hyödyllisyydellä sekä muun muassa sillä, että itse tehty ruoka on parempaa kuin kaupan.

– Kun muutan omilleni, pitää osata tehdä ruokaa, perustelee yksi vastaajista.

– Tykkään ilahduttaa perheenjäseniäni ruualla, kertoo toinen.

Monet vastaajat kuvailevat ruuanlaittoa myös hauskaksi tekemiseksi.

– Jos ruoka onnistuu, sen syöminen tuo iloa itselle ja muille.

Vastaajat, jotka eivät olleet kiinnostuneita ruuanlaitosta, kokivat kokkaamisen muun muassa tylsäksi. Osa mainitsi, ettei vain jaksa laittaa ruokaa. Ja toisaalta: ”mutsi kokkaa”.

Valtaosa kyselyyn vastanneista seiskaluokkalaisista kertoo tekevänsä ainakin joitakin ruokia itsenäisesti. Vastaajat valmistavat muun muassa pastaa kastikkeineen, makaronilaatikkoa, kanaa ja riisiä, nuudeleita, munakasta ja pitsaa.

Muutamat mainitsivat valmistavansa karjalanpaistia.

Suurin osa vastaajista kertoo myös osaavansa leipoa itsenäisesti. Suosituimpia leivonnaisia ovat esimerkiksi mokkapalat, muffinit ja sämpylät. Monet kertovat paistavansa lettuja.

Vastaajat kertovat oppineensa kokkaamaan sekä koulussa että kotona. Lisäksi ruuanlaittotaitoja on kartutettu esimerkiksi mummolassa ja kokkikerhoissa.

Moona Heikkisen mukaan kotitalousopetuksessa on monien seiskaluokkalaisten kanssa aloitettava perusteista: miten käytetään veistä, miten peruna kuoritaan, miten kasvikset pilkotaan ja astiat pestään.

Siinä missä osa seitsemäsluokkalaisista harjoittelee perunan kuorimista, osa on hyvinkin harrastuneita.

Kotitalous on Heikkisen mukaan vuodesta toiseen yläkoulun suosituimpia oppiaineita, ja monet haluavat viedä uusia taitojaan myös kotiin.

– Kotitaloutta on mahdollista opettaa jo alakoulussa. Opetuksen lisääminen tasoittaisi osaltaan eroja perustaidoissa, Heikkinen sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut